Paloturvallisuus

Liesikuvun tai -tuulettimen uudistaminen

juhani.hyvarinen — Wed, 02 Aug 2023 06:47:05 +0000

Liesikuvun tai -tuulettimen uudistaminen juhani.hyvarinen 2.8.2023 09.47.05

Opastava teksti

Mihin liesikupua ja liesituuletinta tarvitaan

Liesikupua ja liesituuletinta tarvitaan ruuanlaiton yhteydessä syntyvien hajujen, hiukkasmaisten epäpuhtauksien kuten ilman mukana kulkeutuvien rasvahiukkasten ja kosteuden poistamiseen mahdollisimman läheltä niitä aiheuttavaa toimintaa.

Tämä ratkaisukuvaus kokoaa määräyksissä olevat vaatimukset liesikupujen ja -tuulettimien sekä niiden poistokanavien eli poistoputkien suunnitteluun ja asentamiseen.

Tehokas käryjen poisto voi edellyttää jopa 40…50 dm3/s suuruista ilmavirtaa sen mukaan, mikä on liesikuvun tai -tuulettimen sieppausaste. Liesikuvun tai -tuulettimen sieppausasteen tulisi olla 25 dm3/s ilmavirralla vähintään 50 %. Joissain tapauksissa suurikaan poistoilmavirta ei riitä estämään käryjen leviämistä muualle asuntoon. Esimerkiksi liesikuvun tai -tuulettimen sijainti ja malli vaikuttavat sieppausasteeseen. Sieppausaste ilmoitetaan seinän viereen asennetuille liesikuvuille ja -tuulettimille.

Kuva 1. Liesikuvun malli ja sijainti vaikuttavat sieppausasteeseen. Liesikupu tai -tuuletin, jonka kupuosassa on tilavuutta, sieppaa käryt tehokkaasti. Liesikupujen sieppausaste ilmoitetaan seinän viereen asennettuna.

Liesikupu tai -tuuletin liittyy aina rakennuksen ja korjattavan asunnon muuhun yleisilmanvaihtoon ja ilmanvaihdon paloturvallisuusratkaisuihin ja sitä valittaessa on ensin selvitettävä, minkälainen ilmanvaihtojärjestelmä huoneistossa on. Ilmanvaihdon suunnittelussa suositellaan, että keittiössä on hyvä olla liesikupu tai -tuuletin, jonka ilmavirtaa voidaan tehostaa asuntokohtaisesti. On hyvä lisäksi huomata, että ilmanvaihtojärjestelmään, jonka yhteiskanavistoon liittyy useampia asuntoja, voi yleensä liittää ainoastaan liesikupuja.

Liesikuvun tai -tuulettimen toimivuus yhdessä muun ilmanvaihdon kanssa on suunniteltava aina erikseen ja on siis suunnittelijan ratkaisu. Suunnittelija arvioi, minkälaiset tuotteet soveltuvat kohteeseen. Suunnitelma tallennetaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen ja isompien muutosten yhteydessä muutokselle on haettava asianmukainen lupa kunnan rakennusvalvonnasta.

Mitkä ovat eri ratkaisujen erot

Toimintaperiaatteet

Liesikupu

Liesikuvussa ei ole puhallinta, vaan imun saa aikaiseksi muualla oleva puhallin tai huippuimuri. Usein puhallin on koneellisen tulo-poistoilmanvaihtojärjestelmän ilmanvaihtokoneessa oleva poistopuhallin. On myös yleistä, että puhallin sijaitsee katolla tai ullakolla omana erillispoistonaan.

Liesikuvun hankinnassa puututaan asunnon ilmanvaihtoon, jonka muutokset ovat luvanvaraisia. Tästä syystä hankinnassa kannattaa kysyä neuvoja suunnittelijalta.

Liesituuletin

Liesituuletin on varustettu omalla puhaltimella, joka sijaitsee tuuletinkotelossa tai tuulettimen välittömässä yhteydessä.

Samoin kuin edellä myös liesituulettimen hankinnassa puututaan asunnon ilmanvaihtoon, jonka muutokset ovat luvanvaraisia. Tästä syystä hankinnassa kannattaa kysyä neuvoja suunnittelijalta.

Kierrättävä liesituuletin

Niin sanottu kierrättävä tuuletin on liesituuletin, joka kierrättää ilmaa keittiössä. Ilma otetaan lieden läheltä, puhdistetaan esimerkiksi aktiivihiilisuodattimella ja kierrätetään takaisin huoneeseen.

Kierrättävä liesituuletin rinnastuu kodinkoneeseen, jonka hankinnan asunnon omistaja voi yleensä suunnitella ja toteuttaa haluamallaan tavalla. Toteutuksen yhteydessä ei kuitenkaan saa poistaa asuntoon asennettua ilmanvaihtosuunnitelman mukaista keittiön yleispoistoa eikä ilmanvaihdon tehostusmahdollisuutta, sillä kierrättävä laite ei osallistu ilmanvaihtoon. Ilmanvaihto on toteutettava ilmanvaihtosuunnitelman mukaisesti.

Kierrättävä liesituuletin on kuitenkin niin sanottu ilmanvaihdon kiertoilmalaite, jolla vaikutetaan ilmanvaihtotarpeeseen eli se puhdistaa sisäilmaa suodattamalla. Kierrättävä liesituuletin on suurten kaupunkien yhteistyöryhmän keväällä 2024 muodostaman kannan mukaan kanavoitava takaisin huoneilmaan keittiökalusteen sisältä. Kanavan ja kanavaosien seinämien materiaalit ja ainevahvuudet valitaan siten, että kanava ja kanavaosat kestävät niihin kohdistuvat rasitukset kuten kuumuuden ja puhdistuksen. ^{(kappale lisätty lokakuussa 2024)}

Kuva 2. Liesikuvun, liesituulettimen ja kierrättävän liesituulettimen toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät poistoputken toteutusvaihtoehdot. Ilmanvaihtoon vaikuttavat järjestelmänosat ja asunnon ulkopuolella olevat järjestelmänosat ovat yleensä rakennuksen omistajan vastuulla.

Hankinnassa huomioitavia asioita

Liesikupu tai -tuuletin tarvitaan käryjen poistamista varten, mutta usein hankinnassa korostuvat esimerkiksi ulkonäköasiat ja muut asentamisen helppouteen liittyvät asiat. Kun harkitset hankintaa, on hyvä käydä läpi suunnittelijan kanssa seuraavat keskeiset asiat, jotka soveltaen koskevat niin koneellisen ilmanvaihdon eri järjestelmäratkaisuja kuin painovoimaisenkin ilmanvaihdon järjestelmiä:

Liittyminen ilmanvaihtojärjestelmään: minkälainen laite sopii ja toimii yhdessä ilmanvaihtojärjestelmän eli ilmanvaihtokanaviston ja -koneen kanssa. Liesikuvun suuri ilmamäärä on voitava viedä kanaviston läpi ulos. Myös ulospuhalluspaikka on valittava niin, että se täyttää määräykset eli ei ole haitaksi naapureille.
Korjaamisen tai muutostyön yhteydessä ei saa muuttaa ilmanvaihtojärjestelmän toimintaa niin, että rakennusajankohdan määräykset eivät enää toteutuisi. Esimerkiksi uusissa asunnoissa on usein asuntokohtainen ilmanvaihdon tehostusmahdollisuus, jota ohjataan liesikuvusta. Ilmavirtojen tulee olla määräysten mukaisia ja tulo- ja poistoilmavirtojen tulee olla sellaisia, ettei asuntoon synny haitallista paine-eroa suhteessa ulkoilmaan tai muihin tiloihin.
Selvitä onko liittyminen mahdollisesti jo olemassa olevaan keittiöpoistoon mahdollinen. Tämä on tärkeätä korjaamisen ja laitteiden uudistamisen tai parantamisen yhteydessä.
Kylmässä tilassa ulospuhalluskanava on lämpöeristettävä ja on hyvä selvittää, onko olemassa oleva kanava jo eristetty riittävän hyvin ja pystytäänkö mahdollisesti tarvittava uusi kanava eristämään ullakkotilassa. Huonosti eristetty poistokanava alkaa helposti tiputtaa vettä lieden päältä tai kerää vettä kanavanmutkiin.
Liesikuvun ja -tuulettimen ilmavirta on suuri ja voi jopa tuplata asunnon poistoilmavirran. Liesikuvun -tai tuulettimen tarvitsema tuloilmavirta on varmistettava, jotta laite toimii oikein eikä aiheuta haitallisia vuotoilmavirtauksia. Esimerkiksi vuotoilmavirta voi tulla takan hormin kautta ja aiheuttaa savun hajua tai jopa savua asuntoon. Yksinkertaisimmillaan riittää ikkunan avaaminen ja ilmanvaihdon ohjaamisella voidaan vaikuttaa niin, että ilmanvaihto toimii suunnitelulla tavalla. Liesikuvun ilmavirta on useissa tapauksissa rajoitettu paloturvallisuussyistä. Tällöin esimerkiksi liesikuvun hyvä sieppausaste tai kierrättävä liesituuletin voi auttaa käryjen poistossa.
Erityisesti asuntokohtaisessa liesituulettimessa on hyvä varmistaa, tarvitaanko takaisinvirtauksen estolaitetta niin, ettei kylmä ilma virtaisi liesikuvun kautta hellan päälle silloin kun liesituuletinta ei käytetä.
Liesikuvulta tai -tuulettimelta pois johtava kanava likaantuu ja rasvoittuu väistämättä. Se puhdistettavuus ja palonkestävyys on tästä syystä tärkeä. Vaatimuksena on, että kanava on jäykkä metallikanava, joka on kiinnitetty tukevasti rakenteisiin.
Useamman asunnon rakennuksissa kanavan kulkiessa muualla kuin asunnon puolella on selvitettävä edellytykset paloeristämisen ja muun paloturvallisuuden suhteen. Muualla kuin oman asunnon puolella kulkevan kanavan hankinnasta vastaa rakennuksen omistaja kuten esimerkiksi asunto-osakeyhtiö.
Liesikuvun tai -tuulettimen hankinnan yhteydessä on hyvä varmistua myös itse laitteen ja siihen liittyvien kanavien ja muiden laitteiden helposta huollettavuudesta. Kanavisto on voitava puhdistaa määrävälein puhdistusluukkujen tai järjestelmän muiden osien kautta.

Talotyypit ja niiden erityispiirteet

Kerrostalo ja rivitalo

Yhteiset ominaisuudet molemmille talotyypeille

Ilmanvaihdon ratkaisut eri ikäisissä ja eri tavoilla toteutetuissa rakennuksissa vaihtelevat paljon, eikä yleisten neuvojen antaminen ole mahdollista. Suunnittelijan ja liesituulettimen tai -kuvun hankintaa harkitsevan on hyvä käydä läpi edellä olevan Hankinnassa huomioitavia asioita -kohdan muistilista ennen liesikuvun tai -tuulettimen hankintaa.

Asuinkerrostalot ja rivitalot ovat lähes aina rakennuksia, joissa rakennuksen omistaa jokin asuntoyhteisö ja joissa asukkaalla on oikeus hallita asumaansa huoneistoa. Kaikki ilmanvaihdon muutostyöt kuuluvat rakennuksen omistajan vastuulle, eikä asukkaalla ole oikeutta muuttaa ilmanvaihdon toimintaa ilman omistajan suostumusta. Käytännössä asukas tekee muutos- tai remontti-ilmoituksen, jonka asuntoyhteisön edustaja hyväksyy, mikäli edellytykset muutostyöhön täyttyvät.

Asuinkerrostaloissa ja rivitaloissa on käytettävä suunnittelijaa, joka pystyy selvittämään, minkä tyyppinen ilmanvaihtojärjestelmä kyseessä olevaa huoneistoa palvelee. Suunnittelija suunnittelee ratkaisun, joka ottaa huomioon ilmanvaihdon toimivuuden ja rakennuksen paloturvallisuuden kannalta välttämättömät asiat.

Suunnittelija määrittää, mitä ominaisuuksia hankittavalla liesikuvulla tai -tuulettimella tulee olla. Näitä ominaisuuksia ovat esimerkiksi savunrajoitusominaisuus, liittymistapa ilmanvaihdon tehostuksen ohjaamiseen ja asunnon muun ilmanvaihdon ilmavirtojen säätöarvot liesikuvun tai - tuulettimen tehostustilanteessa.

Ilmaa kierrättävän liesituulettimen, jossa ilmaa puhdistetaan esimerkiksi aktiivihiilisuodattimella, hankinta on jossakin määrin yksinkertaisempaa kuin ilmanvaihtojärjestelmän kautta poistoilmaa poistava liesikupu tai -tuuletin. Kierrättävä liesituuletin ei kuitenkaan saa estää tai muuttaa asunnon ilmanvaihdon toimintaa, ja tästä syystä voi olla hyvä kysyä neuvoja myös kierrättävän liesituulettimen hankintaan suunnittelijalta. Suunnittelija osaa ottaa kantaa myös mm. suodatetun ilman palauttamiseen asuntoon ja mahdollisiin toimintaäänen vaimentamiseen liittyviin asioihin.

Ilmanvaihtoon liittyvät paloturvallisuuden toteutusratkaisut rajoittavat yhteiskanavajärjestelmissä ilmavirran määrää. Tästä syystä, mikäli kärynpoistoon halutaan suuri ilmavirta, voi kierrättävä ratkaisu olla hyvä lisä tai vaihtoehto ilmanvaihtojärjestelmään liitettävän liesikuvun tai -tuulettimen kanssa.

Asuinkerrostalo

Yksi asuinkerrostalojen keittiöilmanvaihdon tavanomaisista toteutustavoista on, että liesikupu liitetään yleensä päällekkäisiä asuntoja palvelevaan yhteiseen poistoilmakanavaan. Tässä niin sanotussa yhteiskanavapoistossa on huolehdittava, että yhdessä asunnossa mahdollisesti syttyvä tulipalo ei levitä haitallisessa määrin savua muihin samaan kanavaan liitettyihin asuntoihin ja ettei yhden huoneiston liesikuvun toiminta vaikuta haitallisesti muiden huoneistojen ilmanvaihtoon.

Varsinkin viime vuosina on yleistynyt myös toteutustapa, jossa asunnoissa on asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Tällöin liesikupu liitetään koko asuntoa palvelevaan ilmanvaihtokoneeseen koneen valmistajan ja kohteen suunnittelijan suunnittelemalla tavalla. Koneen tyyppi ja siinä käytetyt ratkaisut määrittävät, millä tavalla liesikupu voi ohjata koneen tehostusilmavirralle. Ohjausratkaisu on konetyyppikohtainen ja koneen asennusohjeesta selviää, millä tavalla ohjaus voidaan toteuttaa.

Rivitalo

Rivitaloissa ilmanvaihdon ratkaisut vaihtelevat ehkä enemmän kuin asuinkerrostaloissa ja tavanomaisia toteutustapoja on useita.

Yhtenä toteutustapana on, että liesikupu on liitetty kaikkia asuntoja tai osaa yhden rivitalon asunnoista palvelevaan poistoilmakanavaan, joka kulkee rakennuksen yläpohjassa. Liesikuvussa ei ole omaa puhallintaan, vaan rakennuksen yhteinen puhallin tai keskusilmanvaihtokone imee ilmaa poistokanavasta ja puhaltaa sen ulos rakennuksesta. Tässä niin sanotussa yhteiskanavapoistossa on huolehdittava, että yhdessä asunnossa mahdollisesti syttyvä tulipalo ei levitä haitallisessa määrin savua muihin samaan kanavaan liitettyihin asuntoihin ja ettei yhden huoneiston liesikuvun toiminta vaikuta haitallisesti muiden huoneistojen ilmanvaihtoon.

Toisena yleisenä toteutustapana on, että huoneistossa on pelkästään keittiön poistoa palveleva liesituuletin tai liesikuvun ja huippuimurin yhdistelmä. Savun leviäminen keittiöpoiston kautta on näin estetty, mutta edelleen on kiinnitettävä suunnittelussa huomiota kanavan lämpö- ja paloeristämiseen yläpohjassa. Lisäksi on huolehdittava siitä, ettei liesituulettimen käyttäminen aiheuta liian suurta alipainetta huoneistoon. Alipaineen seurauksena korvausilmaa voi tulla huoneistoon vääriä reittejä pitkin.

Myös rivitaloissa on yleistynyt toteutustapa, jossa asunnoissa on asuntokohtaiset ilmanvaihtokoneet. Tällöin liesikupu liitetään koko asuntoa palvelevaan ilmanvaihtokoneeseen koneen valmistajan ja kohteen suunnittelijan suunnittelemalla tavalla. Koneen tyyppi ja siinä käytetyt ratkaisut määrittävät, millä tavalla liesikupu voi ohjata koneen tehostusilmavirralle. Ohjausratkaisu on konetyyppikohtainen ja koneen asennusohjeesta selviää, millä tavalla ohjaus voidaan toteuttaa.

Omakotitalo

Omakotitaloissa keittiön kärynpoisto on hyvin yleisesti erillinen talon muusta ilmanvaihtojärjestelmästä. Toteutustapana voi olla liesikupu ja katolla oleva huippuimuri, joka imee ilman poistoilmakanavasta ja puhaltaa sen katolle. Kärynpoisto voidaan toteuttaa myös liesituulettimella, joka puhaltaa ilman ulospuhallusilmakanavaan ja sitä kautta ulos rakennuksesta. Lisäksi myös omakotitaloissa ilmaa kierrättävä ja puhdistava liesituuletin on yksi käytetyistä toteutusvaihtoehdoista.

Omakotitalon ilmanvaihto voidaan toteuttaa myös ilmanvaihtokoneella, johon on liitetty keittiön liesikupu. Tällöin liesikupu liitetään ilmanvaihtokoneeseen valmistajan asennusohjeiden mukaan.

Kuva 3. Liesikupu voi sijata eri paikassa kuin muuta ilmanvaihtoa palveleva ilmanvaihtokone tai joskus se voi olla liitetty myös suoraan ilmanvaihtokoneeseen.

Yhden asunnon käsittävässä omakotitalossa paloturvallisuusvaatimukset ovat rivi- ja kerrostaloja vähäisemmät ja ilman ulospuhalluspaikat vapaammin valittavissa kuin kerros- tai rivitaloissa. Oman turvallisuuden kannalta on kuitenkin hyvä tehdä asennuksesta turvallinen ja helposti huollettava. Liesikuvun tai -tuulettimen hankintaa harkittaessa on hyvä käydä ainakin soveltaen läpi ylempänä oleva muistilista hankinnassa huomioitavista asioista.

Mikäli liesituulettimen ilmavirta on suuri, on riskinä, että liesituuletin aiheuttaa rakennukseen alipaineen ja korvausilma tulee vääriä reittejä pitkin. Laitevalmistajilla on saatavilla ratkaisuja, joissa tuloilmavirtaa lisätään liesikupua tai -tuuletinta käytettäessä.

Mikäli liesikupua tai tuuletinta käytetään pelkästään kärynpoistoon, pitää liesikuvussa ja -tuulettimessa olla tiiviisti sulkeutuva läppä tai niin sanottu perhospelti, joka sulkeutuu, kun puhallin sammutetaan. Huippuimuria ja liesikupua tai liesituuletinta olisi hyvä käyttää ruuanlaiton jälkeen vielä hetki, jotta kanava ei kondensoi. Liesikuvulla tai -tuulettimella voi olla automaattinen jälkikäynti.

Käyttöönotto, ylläpito ja huolto

Ilmavirtojen säätäminen

Kun liesikupu tai -tuuletin otetaan käyttöön, on käytävä läpi asunnon ja mahdollisesti koko ilmanvaihtojärjestelmän venttiilien säätöasennot niin, että ilmavirrat vastaavat niille suunniteltuja ilmavirtoja. Venttiilien asennot on säädettävä kaikissa toiminta-asennoissa, joita yleisimmin ovat poissaoloajan asento, normaalikäyttötila ja tehostustila.

Ilmavirtojen säätämisen tarkoituksena on, että jokaiseen oleskelutilaan saadaan riittävä määrä puhdasta tuloilmaa, että ilmaa poistetaan riittävä määrä niin sanotuista likaisista tiloista ja että ilmavirrat eivät aiheuta asuntoon ja rakennukseen haitallista paine-eroa suhteessa ulkoilmaan ja muihin tiloihin.

Rasvasuodattimen p uhdistus

Liesikupujen ja -tuulettimien tärkeänä tehtävänä on erottaa liedeltä tulevasta poistoilmasta siinä oleva rasvahiukkaset. On tärkeätä pitää rasvasuodatin puhtaana, jotta mahdollisimman suuri osa rasvasta jäisi suodattimeen, joka on helppo puhdistaa tai vaihtaa. Poistoilmakanavaan joutuneen rasvan puhdistaminen on työlästä, eikä onnistu asukkaan keinoin.

Rasvasuodatin on usein verkkomainen osa, joka on heti liesikuvun tai -tuulettimen imuaukossa. Rasvasuodatin voidaan tavallisesti irrottaa helposti ja joko vaihtaa tai puhdistaa pesemällä. Liesikuvun tai -tuulettimen käyttö- ja huolto-ohjeessa on ohjeet suodattimen puhdistamiseen ja puhdistusväliin. Peukalosääntönä voi sanoa, että puoli vuotta on jo liian pitkä aika ahkerassa käytössä olevalle liesikuvulle tai -tuulettimelle. Likaisuutta voi arvioida silmämääräisesti ja puhdistaa suodatin, kun se näyttää likaiselta.

Kierrätysilmasuodattimen vaihtaminen ja puhdistaminen

Kierrätysilmasuodatin koostu usein peräkkäisistä osista tai suodatinvaiheista, joiden vaihtaminen ja puhdistaminen tulee tehdä valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeen mukaan. Myös aktiivihiilisuodatin ”kuluu” tai ”täyttyy” ja se on joko vaihdettava tai uudistettava määrävälein. Tyypillisiä vaihtovälejä ovat puoli vuotta tavanomaisille aktiivihiilisuodattimille ja noin vuosi suuremman hiilimäärän sisältäville suodattimille. Joitakin suuremman hiilimäärän sisältäviä suodatinmalleja voidaan myös uudistaa eli virkistää vaihtamisen sijasta.

Kanavan puhdistaminen

Mikäli rasvasuodatin on otettu pois tai se on päästänyt rasvaa lävitse, ajautuu rasvahiukkasia myös kanavaan. Mikään rasvasuodatin ei myöskään poista kaikkea rasvaa poistoilmasta. Kanava siis rasvoittuu ajan myötä ja on puhdistettava määrävälein. Puhdistuksesta huolehtii rakennuksen omistaja kuten esimerkiksi asuntoyhteisö ja sen toteuttamiseen on tarjolla palveluita niihin erikoistuneilta yhtiöiltä. Aikaisemmin puhdistusväliin oli annettu säädöksissä ohje, mutta nykyisin kanava on pidettävä puhtaana niin, ettei likainen kanava aiheuta tulipalon vaaraa tai edesauta tulipalon leviämistä asunnosta toiseen.

Luokka

Aihe

Kohdeyleisö

Omakotitalon omistaja

Asunto-osakeyhtiön hallitus

Rakennustyyppi

Omakotitalo, 60-luvulle asti

Omakotitalo, -80 ja -90 -luvut

Omakotitalo, 70-luku

Omakotitalo, 2000 eteenpäin

LVI-palvelu

Ilmanvaihto

Lisää uusi kommentti

11 Rakennuslupa

juhani.hyvarinen — Fri, 11 Feb 2022 08:20:26 +0000

11 Rakennuslupa juhani.hyvarinen 11.2.2022 10.20.26

Opastava teksti

Savunpoistosuunnittelijan kelpoisuuden arviointi voidaan tehdä samoin kuin hankkeen vastaavan iv-suunnittelijan kelpoisuuden arviointi.

Rakennuslupa voi edellyttää paloteknistä suunnitelmaa, jonka tarve määritellään kohteen vaativuuden perusteella. Usein savunhallintasuunnitelma on liitettävä rakennuslupahakemukseen.

Rakennusvalvonta voi niin harkitessaan pyytää lausunnon kolmannelta osapuolelta sen varmentamiseksi, että kohteen koneellisen savunpoiston suunnitelma täyttää pelastustoimen vaatimukset.

Ohjekortissa RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEEN LIITETTÄVÄT PÄÄPIIRUSTUKSET, (https://toptenrava.fi/ohjekortti/rakennuslupahakemukseen-liitettavat-paapiirustukset/) kuvataan pääpiirustuksissa esitettävät palotekniset tiedot rakennuksittain:

paloluokka
rakennuksen suojaustaso
palokuorma
savunpoiston mitoitus ja periaateratkaisut (ml. puhalluspaikat ja korvausilman ottaminen)

Vain pääpiirustukset varustetaan hyväksytty-leimalla ja niitä on noudatettava. Kaikki muut suunnitelmat täydentävät pääpiirustuksia ja otetaan vastaan ja arkistoidaan.

Taulukko 2 Esimerkki tehtäväjaosta savunpoiston suunnittelussa ja valvonnassa.

^{savunpoistoluokka}
	^kuvaus
		^{suunnittelijan kelpoisuus}
			^{palotekninen suunnitelma}
				^{savunpoiston esitystapa}
					^{pelastuslaitos}
						^{Suunnitelmien toimitus rakennusvalontaan}
^{SP I}	^{Mahdollisuus savunpoistoon: ikkunat, ovet, luukut, käsiavaus (sähkö ok)}	^{ei erillistä savunhallinnan suunnittelijaa}	^{ei tarvetta}	^{esitetään pääpiirustuksissa}	^{ei tarvetta}	^{ei rakennusvalvontaan sähköiset: ryhtyvän(työmaan tuotekelpoisuuslista}
^{SP II}	^{Pelastustoimen helpottaminen: yksittäiset luukut, puhaltimet, yms. Manuaaliohjaus}	^{ei erillistä savunhallinnan suunnittelijaa}	^{ei tarvetta}	^{esitetään pääpiirustuksissa}	^{yleensä ei tarvetta (Topten kortti: OHJE PALO01)}	^{ei rakennusvalvontaan sähköiset: ryhtyvän(työmaan tuotekelpoisuuslista}
^{SP II}	^{Pelastustoimen helpottaminen: sp-luukut, -puhaltimet, -verhot, kanavat. Manuaaliohjaus}	^{savunhallinnan suunnittelija on perehtynyt savunhallintaan}	^{kun järjestelmä edellytetään: yleensä vaativa}	^{Tekniset ratkaisut ja periaatteet IV-suunnitelmien yhteydessä}	^{muistio tai palotekninen suunnitelma ja PEL leima}	^{Erillinen savunhallinnan järjestelmäsuunnitelma rakennusvalvontaan, vaatimustasot + vastaa vaatimuksia}
^{SP III}	^{Poistumisen turvaaminen. Automaattiset savunpoistolaitteet tai oletettu palonkehitys.}	^{suunnittelija: - perehtynyt savunhallintaan - on aiempaa kokemusta}	^{edellytetään yleensä: poikkeuksellisen vaativa}	^{Tekniset ratkaisut ja periaatteet IV-suunnitelmien yhteydessä}	^{palotekninen suunnitelma ja savunpoistosuunnitelma ja PEL leima}	^{Erillinen savunhallinnan järjestelmäsuunnitelma rakennusvalvontaan, vaatimustasot + vastaa vaatimuksia}

Rakennusvalvontaan toimitetaan palotekninen suunnitelma, savunhallinnan mitoitusperusteet ja esitetään järjestelmältä vaadittu toimintavarmuusaika sekä miten se saavutetaan.

Järjestelmäsuunnitelma: järjestelmäkaavio ja savunhallinnan komponenttien vaatimuksenmukaisuus vaatimustasoon nähden

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

10 Rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden todentaminen

juhani.hyvarinen — Fri, 11 Feb 2022 08:17:13 +0000

10 Rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden todentaminen juhani.hyvarinen 11.2.2022 10.17.13

Opastava teksti

Rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa siitä, että rakennustuotteiden ominaisuudet soveltuvat rakennuskohteeseen ja että kyseiselle kohteelle asetetut tekniset viranomaisvaatimukset täyttyvät.‎

Rakennustuotteiden kelpoisuus osoitetaan CE-merkinnällä, jos tuote kuuluu harmonisoidun tuotestandardin soveltamisalaan tai valmistaja on hakenut tuotteelleen ETA:n (eurooppalainen tekninen arviointi).

Rakennustuoteasetuksen liitteessä I on lueteltu rakennuskohteen perusvaatimukset. Nämä perusvaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

Mekaaninen lujuus ja vakaus
Paloturvallisuus
Hygienia, terveys ja ympäristö
Käyttöturvallisuus ja esteettömyys
Meluntorjunta
Energiansäästö ja lämmöneristys
Luonnonvarojen kestävä käyttö

Ainoastaan sellaisille rakennustuotteille, joille ei ole määritelty eurooppalaista harmonisoitua tuotestandardia tai eurooppalaista teknistä arviointia tai jotka eivät kuulu rakennustuoteasetuksen soveltamisalaan, voidaan käyttää kansallista hyväksymismenettelyä.

Rakennustuotteiden kansalliselle hyväksymiselle on kolme vapaaehtoista vaihtoehtoa:

Tyyppihyväksyntä
Varmennustodistus
Valmistuksen laadunvarmistuksen varmentaminen

Vapaaehtoisten menettelyjen lisäksi rakennusvalvontaviranomaisella on mahdollisuus edellyttää rakennustuotteen rakennuspaikkakohtaista varmentamista silloin, kun rakennustuotteen kelpoisuutta ei ole muulla tavalla osoitettu ja on syytä epäillä, että rakennustuote ei täytä sille säädettyjä olennaisia teknisiä vaatimuksia. Rakennuspaikkakohtaiseen varmennukseen liittyvät asiakirjat tallennetaan lupa-asiakirjojen mukana.

Rakennuspaikkakohtaisesta kelpoisuuden todentamisesta on aina oltava yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan hyvissä ajoin ennen tuotteen valmistusta.

Rakennuttaja voi myös halutessaan asettaa tiukempia vaatimuksia kuin viranomaiset edellyttävät. Vaatimukset merkitään suunnitteluasiakirjoihin.

CE-merkityn tuotteen kelpoisuutta arvioidaan vertaamalla suoritustasoilmoituksen tietoja suunnitteluasiakirjoissa esitettyihin, rakentamismääräykset täyttäviin vaatimuksiin. Jos tuotteelta ei edellytetä CE-merkintää, tuotteen kelpoisuus voidaan todeta kansallisten varmennustodistusten tai tyyppihyväksyntöjen mukaisesti, jos sellaiset ovat olemassa. Jos tuotteelle ei ole olemassa mitään edellä mainittuja menettelytapoja, rakennustuotteen kelpoisuus on selvitettävä rakennuspaikkakohtaisesti.

Laatiessaan sopimuksia rakennushankkeen eri osapuolten kanssa rakennuttaja voi velvoittaa sopimuskumppanit huolehtimaan kelpoisuuden osoittamisesta

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

9 Koneellisen savunpoiston laitteiden käyttöönotto, käyttö ja huolto

juhani.hyvarinen — Fri, 11 Feb 2022 07:51:40 +0000

9 Koneellisen savunpoiston laitteiden käyttöönotto, käyttö ja huolto juhani.hyvarinen 11.2.2022 09.51.40

Opastava teksti

Erityissuunnittelija määrittää, mitä testejä ja tarkastuksia tehdään ennen järjestelmän käyttöönottoa. Ennen käyttöönottoa on tärkeätä, että järjestelmä testataan kokonaisuutena niin, että voidaan esimerkiksi todentaa koko savunhallinnan toimivuus savunpoistokaavion mukaisesti aina savunpoiston ohjauskeskuksen (SPOK) käytettävyydestä koko savunhallinnan virtausreitin toimivuuteen korvausilmareitistä savunpoistokanaviin saakka. Käyttöönottopöytäkirjan varmentaa allekirjoituksellaan pääsuunnittelija.

Savunhallintakanavistojen tuotteilta vaadittavan CE-merkinnän edellytyksenä on joidenkin tuoteryhmien kohdalla käytettävien tuotteiden käytönaikaisen toiminnan määrävälein tehtävä testaaminen. Rakennuksen tasolla maankäyttö- ja rakentamislaissa on ylläpitovaatimus, jonka voidaan ajatella toteutuvan testaamalla koko järjestelmä esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa. Laki pelastustoimen laitteista edellyttää pelastustoimen laitteiden olevan tarkoitukseensa sopivia ja toimintavarmoja, mistä syystä määrävälein tehtävä testaaminen perustuu myös tähän lakiin.

Erityissuunnittelija merkitsee järjestelmän ja tuotteiden toimivuuden varmentamiseen liittyvät tehtävät ja niiden määräajat rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen.

Ohjeita on esitetty lisäksi RT kortissa RT 103310 Rakennusten savunhallinta ja savunpoistolaitteiden kunnossapito.

Turvajärjestelmien tarkastuksen osalta käyttöönotossa on hyvä kiinnittää huomiota siihen, kuuluuko niiden tarkastus osaksi sähköasennusten perustarkastusta vai onko turvajärjestelmille määritelty kohteessa erillinen asennustarkastus.

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

8 Koneellisen savunpoiston laitteiden ja kanavistojen käyttö normaalissa ilmanvaihdossa

juhani.hyvarinen — Fri, 11 Feb 2022 07:49:46 +0000

8 Koneellisen savunpoiston laitteiden ja kanavistojen käyttö normaalissa ilmanvaihdossa juhani.hyvarinen 11.2.2022 09.49.46

Opastava teksti

Suunnittelussa tulee pyrkiä siihen, että savunpoistopuhaltimia ja kanavistoja ei käytetä normaaliajan ilmanvaihtoon, ellei tähän ole perusteltua tarvetta. Savunpoistopuhaltimien laakereiden käyttöikää ei ole välttämättä mitoitettu samalla tavalla kuin normaalin ilmanvaihdon ilmanvaihtopuhaltimien laakereiden kohdalla tehdään. Myös kanavistojen mitoitus tehdään eri perusteilla kuin ilmanvaihtokanaviston mitoitus.

Palotekninen suunnittelija käy savunpoistoratkaisut läpi paikallisen pelastuslaitoksen kanssa palokortin avulla. Samassa yhteydessä neuvotellaan pelastuslaitoksen mukanaan tuomien puhaltimien käytöstä. Mikäli pelastuslaitos käyttää omia savunhallintapuhaltimia, on heillä käytössään siihen tarvittavat aggregaatit.

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

7 Koneellisen savunpoistojärjestelmän sähköistys ja automaatio

juhani.hyvarinen — Fri, 11 Feb 2022 07:38:58 +0000

7 Koneellisen savunpoistojärjestelmän sähköistys ja automaatio juhani.hyvarinen 11.2.2022 09.38.58

Opastava teksti

7.1 Koneellisen savunpoiston toiminnassa huomioitavia asioita

(Kappaletta on muutettu saadun kommentin ja sen käsittelyn johdosta kesäkuun alussa 2022.)

Puhaltimien ja savuhallintapeltien sähkö- ja automaatiokaapeleiden, turvakytkimien ja huoltokytkimien sekä muiden savunhallinnan toimintaan liittyvien komponenttien sijoitus tai rakenteellinen suojaus on suunniteltava niin, että järjestelmä kestää toimintakykyisenä sille suunnitellun palonkestoajan verran.

Savunpoiston sähköisen järjestelmän suunnittelussa tulee huomioida standardit SFS6000-5-56 Turvajärjestelmät ja standardi SFS-EN 12101-10 Tehonlähteet.

Sähkönsyöttö savunpoistolaitteille (ja muillekin palossa toimiville turvajärjestelmille) tulee ottaa liitynnästä ennen pääkytkintä SFS6000-5-56 kohtien 560.10.1 ja 560.10.2 mukaisesti. Tämä tehdään siksi, että valtakunnan verkko on aina luotettavin tehonlähde, jonka tulee syöttää sähköä niin kauan kuin on mahdollista palotilanteessa ja vaikka palokunta katkaisee kiinteistön sähkönsyötön pääkatkaisijasta, niin savunpoistolaitteet saavat edelleen sähkönsä palolta suojatun johtojärjestelmän kautta.

Tehonlähteinä käytetään SFS-EN 12101-10 tuotestandardin mukaisia teholähteitä. Ko. standardin mukaan koneellisessa savunpoistojärjestelmässä tulee olla päätehonlähde, joka on Suomessa jakeluverkko, ja varatehonlähde, joka ko. standardin mukaan on varavoimageneraattori. SFS6000-5-56 hyväksyy muitakin varatehonlähteitä, esim. erillisen syötön jakeluverkosta, joka on tehokkaasti riippumaton normaalista syötöstä (sähkönsyöttö kahdesta eri muuntopiiristä, jotka eivät todennäköisesti vioitu yhtä aikaa). Savunpoistolaitteiston sähkönsyötön tulee siirtyä automaattisesti varatehonlähteelle vasta sitten, kun jakeluverkossa sattuu sähkökatko palotilanteessa.

Varavoimageneraattori vaatii jatkuvaa huoltoa, eikä tästä syystä välttämättä ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista asentaa varavoimaa ainoastaan koneellisen savunpoiston tarpeisiin. Tällöin sähkönsyöttö ennen pääkytkintä voidaan katsoa riittäväksi ratkaisuksi ja hyväksyä poikkeamana, että koneellisessa savunpoistossa on vain yksi tehonlähde. Henkilöturvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa, joissa varavoimaa tarvitaan muistakin syistä, on varavoimaa tarkoituksenmukaista käyttää myös koneellisen savunpoiston varatehonlähteenä. Tehonlähdejärjestelyt ja sähkönsyöttötapa kirjataan savunpoistosuunnitelmaan ja paloturvallisuussuunnitelmaan, jotka hyväksytetään osana rakennuslupa-aineistoa. Varatehonlähteen tarvetta on selvitetty esim. kirjassa RIL232-2020 Rakennusten savunpoisto.

7.2 Palosuojatut kaapelit sähköistykseen

Kaapeleiden savunpoistopuhaltimille, korvausilmapuhaltimille ja savunhallinta- ja korvausilmapelleille tulee olla palonkestäviä. Johtojärjestelmän kytkentäkoteloineen on oltava palonkestävä.

7.3 Automaatiokaapeloinnit

Koska savunpoistojärjestelmien pitää toimia tulipalon aikana, niin standardin SFS 6000-5-56 kohdan 560.8 mukaisesti niissä on käytettävä seuraavanlaisia johtojärjestelmiä:

palonkestäviä, standardien EN 50200 tai EN 50362 ja EN 60332-1-2 mukaisia kaapeleita tai
johtojärjestelmää, joka on suojattu riittävästi mekaanisesti ja tulipalolta

Standardin SFS 6000-5-56 kohdan 560.8.2 mukaan turvajärjestelmien ohjaus- ja väyläjärjestelmiä koskevat samat vaatimukset kuin turvajärjestelmien johtojärjestelmiäkin.

7.4 Kaapeloinnin suojauskeinoja

7.4.1 Palonkestävät kaapelit

Kaapelien palokäyttäytyminen pitää testata EU:ssa EN-standardien mukaisilla polttokoestuksilla, ja maailmanlaajuisesti käytetään IEC-standardien polttokoestuksia:

itsestään sammuvat kaapelit: – “yksittäispolttokoe” (IEC / EN 60332-1 ja -2)
palonkestävät kaapelit: – “turvakaapelipolttokoe” (IEC 60331 -sarja, EN 50200 ja EN 50362)

7.4.2 Johtojärjestelmä, joka on suojattu riittävästi mekaanisesti ja tulipalolta

Esimerkkejä järjestelmistä, joissa säilytetään tarvittava palosuojaus ja mekaaninen suojaus on Standardin SFS 6000-5-56 kohdan 560.8.1 mukaisesti:

rakenteelliset koteloinnit, joiden avulla säilytetään mekaaninen suojaus ja palosuojaus tai
johtojärjestelmä asennetaan erillisiin palosuojakoteloihin

Lisäksi johtojärjestelmä pitää sijoittaa ja asentaa siten, ettei piirin jatkuvuus heikenny tulipalon aikana. Piirin jatkuvuuden säilyminen edellyttää kaapeleiden palonkestävyyden lisäksi:

Liitokset tehdään siten, että ne säilyvät toimivina vaadittavan ajan tai yhtä pitkän aikaa kuin niihin liittyvät kaapelit
Kaapelien kiinnitys tai tuenta pitää järjestää siten, että se kestää vaadittavan ajan tai yhtä kauan kuin kaapeli, jota se tukee (kts. palonkestävien johtojärjestelmien johtotiet).

7.4.3 Palonkestävien johtojärjestelmien johtotiet

Palonkestävien johtojärjestelmien johtotiet rakennetaan käyttäen palolaboratoriossa standardin EN 1363-1 mukaisesti hyväksytysti testattuja kaapelihyllyjä tai johtokanavastandardin SFS-EN 50085 ja palonkeston vaatimukset täyttäviä johtokanavia. Asennuksessa on noudatettava valmistajan ohjeita kaikilta osiltaan. Palonkestävät johtoreitit varustetaan erotuslevyillä, joilla eri turvajärjestelmien kaapelit erotetaan toisistaan SFS 6000-5-56:2017 kohdan 560.7.6 vaatimuksen mukaisesti. Vaatimus kaapelien kiinnityksen ja tuennan palonkestävyydestä koskee sekä kaapelikiinnikkeitä, kaapelihyllyjä, johtokanavia ja vastaavia että niiden kiinnittämiseen tarkoitettuja tarvikkeita. Yksittäiset palonkestävät kaapeloinnit asennetaan palonkestävien asennusperiaatteiden mukaisesti esim. käyttäen teräsputkia ja soveltuvia kiinnikkeitä.

Palonkestävien johtojärjestelmien kaapelihyllyt asennetaan välittömästi kattorakenteen alapuolelle muiden taloteknisten tai alakattorakenteiden yläpuolelle. Tavoitteena on, että muiden rakenteiden palotilanteessa mahdollisesti sortuessa, nämä johtotiet eivät vaurioidu

Edellä mainitut vaatimukset koskevat Standardin SFS 6000-5-56 kohdan 560.8.2 mukaan myös turvajärjestelmien ohjaus- ja väyläjärjestelmiä.

Vaatimukset eivät koske piirejä, joiden toimimattomuus ei haittaa savunpoistojärjestelmän toimintaa. Esimerkiksi palopeltien kaapeloinnin ei tarvitse olla palonkestävää, mikäli palopellit menevät jännitteettöminä savunpoiston toiminnan kannalta halututtuun asentoon.

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Kommentit

Toimitus

Standardi EN 50362 on…

Standardi EN 50362 on kumottu ja sen korvaava uusi sandardi on SFS-EN IEC 60331-1:2019:en (2019).

17.03.22 08:45 Ikilinkki

Pentti Kautto (ei varmistettu)

Kohdat 71.1., 7.2. ja 7.3…

Kohdat 71.1., 7.2. ja 7.3 pitää ryhmitellä uudestaan ja kirjoittaa ja korjata tekstiosuus. Sekä manuaalista savunpoistoa (taso II) ja automaattista savunpoistoa (taso III) koskevat turvajärjestelmävaatimukset, ne eivät siis koske vain automaattista koneellista savunpoistoa. Asiavirhe on se, että todetaan että liityntä ennen pääkytkintä on virranvarmistusta silloin, kun ei ole varavoimaa. Kaikkia turvajärjestelmiä tulee syöttää liitynnästä ennen pääkytkintä, koska kiinteistön sähkönsyöttö saatetaan sulkea pääkytkimestä. Näin siis turvajärjestelmiin jääs sähkönsyöttö. Tämä on perusvaatimus kaikille turvajärjestelmille ja se löytyy SFS6000-5-56 standardista. Jos koneellisessa savunpoistossa ei ole tehty varavoimaa, niin sen voi poikkeusluvalla, siis rakennusvalvonnan hyväksynnällä, jättää pois yleensä, jos ei ole kysymys henkilöturvallisuudesta. Näitä on yleensä tason II savunpoistojärjestelmät, mutta tasossa III (esim. kauppakeskukset) aina tarvitaan varavoima.

23.03.22 19:15 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

6 Koneellisessa savunpoistossa käytettävät laitteet ja tuotteet

juhani.hyvarinen — Thu, 10 Feb 2022 14:36:12 +0000

6 Koneellisessa savunpoistossa käytettävät laitteet ja tuotteet juhani.hyvarinen 10.2.2022 16.36.12

Opastava teksti

6.1 Kanavat

6.1.1 Yhtä palo-osastoa palvelevat savunpoistokanavat

CE-merkityt kanavat

Savunpoistokanaviksi ja niiden osiksi tarkoitettujen tuotteiden on oltava CE-merkittyjä tuotteita, jotka on suunniteltu käytettäväksi savunhallintajärjestelmissä joko 600 ^oC:ssa tai palotilanteessa.

Muut vaihtoehdot CE-merkityille kanaville

Ensisijaisesti käytetään CE-merkittyjä tuotteita. Mikäli järjestelmä koostuu komponenteista, joihin ei ole kiinnitetty CE-merkintää, käytetään näiden toteutuksessa rakennuspaikkakohtaista kelpoisuuden todentamista. Tällaisia ratkaisuja voivat olla esimerkiksi paikalla rakennettu kanava, rakenneaineinen kanava, peltivillaelementit ja raskasrakenteiset talotekniset elementit.

Rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittamisessa voidaan käyttää apuna yksittäisten tuotteiden CE-merkintöjä, tuotesertfikaatteja ja muita luotettavia tuotetietoja (kts. kappale 11 Rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden todentaminen).

CE-merkittyjä yhden palo-osaston savunhallintakanavia voidaan standardin mukaan testata 1000 mm:n halkaisijaan saakka. Suuremmille kanaville ei standardissa ole testausmenetelmää. Suurempiakin yhden palo-osaston savunhallintakanavia pystytään valmistamaan. Niiden osalta kelpoisuus todetaan rakennuspaikkakohtainen varmennuksen kautta.

Yhtä palo-osastoa palvelevan savunpoistokanavan yksi periaateratkaisu on esitetty kuvassa 6.1.

Kuva 6.1 Kanava kulkee vain yhdessä osastossa. Käytetään CE-merkittyä kanavaa ja puhallinta.

6.1.2 Kanavien käyttö useamman palo-osaston ratkaisuissa

Yhtä osastoa palvelevan kanavan kulkiessa toisen osaston läpi (Kuva 6.2) on tähän mennessä toimittu kansallisen soveltamisstandardin ohjein, eli käytetään CE-merkittyä yhden osaston savunhallintakanavaa, joka paloeristetään läpäistävän osaston osalta vaadittuun paloluokkaan kuten normaali ilmanvaihtokanava. Eristäessä on otettava huomioon, että savunhallintakanavan kompensaattoreiden toiminta ei esty. Savunhallintapellin on oltava osastoiva, mikäli se tarvitaan. Palonkesto määräytyy osastoivien rakenteiden mukaan. Ilmanvaihtokanavien paloeristämisestä on yleisiä ohjeita Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -oppaassa ja valmistajien tuotekohtaisissa asennusohjeissa.

Kuvien merkinnät ovat standardin SFS 7028 mukaan:

yhden palo-osaston savunhallintakanava SDU/S
usean palo-osaston savunhallintakanava SDU/M
yhden palo-osaston savunhallintapelti SCD/S
usean palo-osaston savunhallintapelti SCD/M

Kuva 6.2 Kanava kulkee yhdestä palo-osastosta toisen lävitse. Kelpoisuus arvioidaan toisen osaston alueella kulkevan kanavan kohdalta rakennuspaikkakohtaisella tarvittaessa selvityksellä.

Kun esimerkiksi useammassa kerroksessa olevia palo-osastoja palvelevat savunhallintakanavat viedään ulos yhteisen nousukuilun tai savunhallintakanavan kautta (Kuva 6.3), voidaan toimia kansallisen soveltamisstandardin SFS 7028 mukaan, mikäli sen edellytykset täyttyvät. Sovellusstandardi edellyttää mm., että savunhallintakanavisto voi palvella kerrallaan vain yhtä palo-osastoa.

Yleensä savunpoisto on järkevää suunnitella siten, että savunhallintakanavat palvelevat vain yhtä palo-osastoa kerrallaan. Mikäli savunhallintaratkaisu on sellainen, jossa kahden eri paloalueen savunpoistojen pitää olla yhtä aikaa päällä, voi olla järkevää suunnitella näille toisistaan täysin riippumattomat savunhallintakanavistot.

Kuva 6.3 Kanava kulkee osastoidussa kuilussa ja palvelee vain yhtä osastoa kerrallaan. Kelpoisuus arvioidaan tarvittaessa rakennuspaikkakohtaisella selvityksellä (kts. kappale 11 Rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden todentaminen)

Kuvan 6.3 selitys:

Kuilussa, jossa on muuta tekniikkaa, yhden osaston kanavaa, joka paloeristetään kuten vastaavassa paikassa oleva ilmanvaihtokanava, voidaan käyttää SFS 7028 mukaisena ratkaisuna (edellytyksenä on, että vain yksi savunhallintapelti on kerrallaan auki).
Jos kyseessä on osastointivaatimuksen mukainen rakenneaineinen hormi, ei kanavaa tarvita.
Savunhallintapeltien on oltava osastoivia.
Palonkestoajat määräytyvät osastoivien rakenteiden mukaan.

Savunhallintapeltien osalta on aina merkittävä mallikuvissa, vaaditaanko yhden osaston peltiä (SCD/S) vai usean osaston peltiä (SCD/M).

Savunhallintajärjestelmän suunnittelussa sen savunhallintapellit ja muut osat valitaan niin, että ne kestävät toimintakykyisinä järjestelmälle määritellyn palonkestoajan verran (SFS-EN 12101-8). Peltien valinnassa huomioidaan, että suunniteltu palo-osastointi säilyy ja järjestelmän toiminta on turvallista myös palon mahdollisesti aiheuttamissa poikkeustilanteissa kuten sähkönsyötön katketessa. Savunhallinnan käyttötapa on hyvä sopia paikallisen pelastuslaitoksen kanssa. Pelastuslaitoksen käynnistettäväksi suunnitellussa savunhallintajärjestelmässä on käytettävä manuaaliseen käyttöön suunniteltuja MA-luokan peltejä. Myös automaattisessa järjestelmässä voi olla peltejä, joiden toimintatilaa pelastuslaitos ohjaa. Savunhallintapeltien valintaan vaikuttaa se, mikä on järjestelmän suunnitellun toiminnan kannalta komponenteilta vaadittu toiminta-aika palon aikana esimerkiksi seuraavien standardissa esitetyn kahden luokan mukaisesti:

AA: automaattiseen käyttöön, toimintakykyinen heti palon alussa, jolloin automatiikka ajaa pellin sille tarkoitettuun asentoon palon alkuvaiheessa
MA: manuaaliseen käyttöön, automaattista toimintaa tiukempi vaatimus, jossa savunhallintapelti on toimintakykyinen 25 minuuttia palon alkamisen jälkeen

6.1.3 Useampaa palo-osastoa palvelevat savunpoistokanavat

Savunpoistokanavien ja niiden osien on oltava CE-merkittyjä usean osaston savunhallintakanavia, joita on suunniteltu käytettäväksi savunhallintajärjestelmissä joko 600 ^oC tai palotilanteessa.

Usean palo-osaston savunhallintakanavistoja on saatavilla markkinoilla, mutta ne eivät ole kovin yleisiä. Mikäli useampaa palo-osastoa palveleva kanavisto toteutetaan jollakin vaihtoehtoisella tavalla, arvioidaan savunpoistokanaviston kelpoisuus rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella.

6.1.4 Savunpoiston korvausilmakanavat

Korvausilmakanavisto on osa savunhallintakanavistoa ja, jos korvausilman tuomiseen käytetään savunhallintakanavaa, tulee myös korvausilman tuomiseen käytetyn osan olla CE-merkitty kyseistä käyttötarkoitusta varten. Korvausilman tuomiseen voidaan käyttää myös muita tapoja kuten avattavia ovia ja ikkunoita tai muuta käyttötarkoitukseen soveltuvaa ratkaisua. Tällöin tuotteelta ei edellytetä CE-merkintää, mutta on osoitettava että tuote soveltuu kyseiseen käyttöön. Ratkaisun kelpoisuus on tarvittaessa osoitettava rakennuspaikkakohtaisella selvityksellä. Kelpoisuusvaatimuksia on esitetty esimerkiksi soveltamisstandardissa SFS 7028.

6.1.5 Kanavien kannakointi

Savunpoistokanavat ja korvausilmakanavat tulee kannakoida kanavavalmistajan ohjeiden mukaisesti. Kannakoinnin tulee kestää osastointiaikavaatimuksen mukaisen ajan.

Savunhallintakanavistojen valmistajan asennusohjeiden käyttö kannakoinnissa tulee ohjeistaa lvi-työselostuksessa.

6.2 Kanavien eristys

6.2.1 Savunpoistokanavat

Savunpoistokanavien paloeristystarve poikkeaa oleellisesti ilmanvaihtokanavien paloeristystarpeesta. Tähän on kaksi merkittävää syytä:

savunpoistokanava kuumenee savunpoistotilanteessa ja voi eristämättömänä aiheuttaa tulipalovaaran
savunpoistokanavissa olevat paloluokitellut savunhallintapellit avataan savunpoistotilanteessa, eivätkä ne siten toimi samalla tavalla palorajoittimina kuten palopellit ilmanvaihtokanavissa

Tarpeen vaatiessa kanavat paloeristään CE-merkityillä mineraalivillaeristeillä ja kokonaisuuden kelpoisuus todetaan rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella.

Savunpoistokanavien eristämisestä on huolehdittava siten, että eristys ei vaikuta kanavissa olevien kompensaattoreiden toimintaan. Eristys ei saa myöskään pettää lämpölaajenemisesta johtuen. Eristysten asennusohjeet on varmistettava eristevalmistajilta.

Yhtä paloaluetta palvelevat kanavat

Savunpoistokanavat tulee tarvittaessa eristää myös omassa palo-osastossaan, mikäli niiden lähellä varastoidaan palavaa materiaalia.

Useampaa palo-osastoa palvelevat kanavat

Savunpoistokanavat eristetään aina muualla kuin omassa palo-osastossaan. Eri palo-osastossa ne eristetään kyseisen palo-osaston osastointivaatimuksen mukaisesti ja ilmanvaihtokuiluissa kuilun osastointivaatimuksen mukaisesti.

Kun savunpoistokanava palvelee yhtä palo-osastoa kerrallaan tai kun käytetään usean osaston savunhallintaan tarkoitettuja CE-merkittyjä tuotteita, on paloeristystarve EI60 tai suurempi, jos ko. tilan osastointivaatimus on suurempi. Useampaa palo-osastoa yhtä aikaa palvelevan CE-merkityn tuotteen kanssa vaihtoehtoisen savunpoistokanavan paloeristyksen osalta palonkestävyyden vaatimustasona on pidetty luokkaa EI120.

6.2.2 Korvausilmakanavat

Korvausilmakanavisto on osa savunhallintakanavistoa ja korvausilmankanavistossa käytettäviltä eristysmateriaaleilta edellytetään samanlaista palonkestävyyttä kuin savunpoistokanavilta.

6.2.3 Milloin kanavia ei tarvitse eristää

Savunhallintakanavaa ei yleensä tarvitse paloeristää, kun se kulkee palvelemallaan paloalueella.

Jos osastoidussa kuilussa on pelkkiä eristämättömiä savunhallintakanavia, jotka on varustettu savunhallintapellein, ei eristystä tarvita. Peltejä on ohjattava niin, ettei palo leviä savunhallintakanavien kautta muihin palo-osastoihin. Palo-osastointi ei saa rikkoontua palotilanteessa esimerkiksi sähkökatkoksen johdosta.

Savunhallintakanavat voidaan jättää eristämättä osastoidussa keskusilmanvaihtolaitoksen kuilussa,

jos

kaikki kuilussa olevat ilmanvaihtokanavat on vaihtoehtoisesti paloeristetty

tai

kaikki ilmanvaihtokanavat on varustettu palopellein tai kuilun ulkopuolisin paloeristein siten, ettei palo pääse niiden kautta leviämään kuilun ulkopuolelle ja
kaikki kuiluun asennettu tekniikka täyttää materiaaleilta A2-s1, d0

6.3 Puhaltimet

6.3.1 Savunpoistopuhaltimet

Savunpoistopuhaltimien tulee olla CE-merkittyjä standardin SFS-EN 12101-3 mukaisesti, käyttötarkoitukseensa suunniteltuja ja valmistettuja. Puhaltimien palonkestovaatimus tyypillisesti 400 ^oC / 2 h ellei palotekninen suunnitelma muuta edellytä (esim. SFS 7025).

Koneellisen savunpoiston puhaltimien ja koneellisen savunpoiston korvausilmapuhaltimien paineenkorotustarpeet tulee määritellä painehäviölaskelmien perusteella.

6.3.2 Korvausilmapuhaltimet

Korvausilmapuhaltimille ei ole lämpötilavaatimuksia

6.3.3 Suuntapainepuhaltimet

Suuntapainepuhaltimilla voidaan ohjata savukaasua kohti savunpoistoaukkoa. Niiden käyttö edellyttää simulointia.

Sprinklatuissa paikoitushalleissa puhaltimien lämpötilavaatimus tyypillisesti 200 C / 2 h (SFS 7025). Suuntapainepuhallinjärjestelmissä käytetään tyypillisesti vielä alhaisempia virtausnopeuksia; enintään 2,5 m/s.

6.3.4 Puhaltimien sijoittaminen ilmanvaihtokonehuoneeseen

Yhtä palo-osastoa palveleva savunpoistopuhallin voi sijaita samaa osastoa palvelevassa iv-konehuoneessa. Useampaa palo-osastoa palveleva sp-puhallin ei voi sijaita keskusilmanvaihtokonehuoneessa ilman osastointia. Yleensä savunpoistopuhaltimet pyritään sijoittamaan muualle kuin iv-konehuoneeseen. Osastointivaatimus määräytyy sen konehuoneeseen liittyvän palo-osaston, jolla on suurin palonkestovaatimus, mukaan.

Ilmaisimien ja automaattisten palonsammutusjärjestelmien perusteella ei voi myöntää helpotuksia palo-osastointiin.

6.4 Savunhallintapellit

6.4.1 Savunhallintapellit savunpoistokanavissa

Yhtä paloaluetta palvelevat kanavat

Savunhallintapelteinä käytetään yhden osaston savunhallintapelleiksi tarkoitettuja CE-merkittyjä tuotteita standardin SFS-EN 12101-8 mukaisesti.

Useampaa palo-osastoa palvelevat kanavat

Savunhallintapelteinä käytetään useaa osastoa palveleviksi savunhallintapelleiksi tarkoitettuja CE-merkittyjä tuotteita.

6.4.2 Savunhallintapellit korvausilmakanavissa

Koko järjestelmässä on käytettävä savunhallintapeltejä ja suunnitteluperiaatteet ovat samat kuin savunpoistokanavistossakin. Palo-osastojen osastoivuudesta on huolehdittava paloeristyksillä tai osastoinnin säilyttävien savunhallintapeltien avulla.

6.4.3 Savunpoistoluukkujen ja palo-ovien käyttö savunhallintapelteinä

Savunpoistoluukkuja tai palo-ovia käytetään joskus koneellisessa savunpoistossa suurien savunpoistomäärien ”savunhallintapelteinä”. Tällöin ratkaisun kelpoisuus todetaan rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella.

Opas

Koneellinen savunhallinta

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

5 Koneellisessa savunpoistossa käytettäviä suunnitteluarvoja

juhani.hyvarinen — Thu, 10 Feb 2022 14:30:56 +0000

5 Koneellisessa savunpoistossa käytettäviä suunnitteluarvoja juhani.hyvarinen 10.2.2022 16.30.56

Opastava teksti

5.1 Periaateratkaisuja

Seuraavissa kuvissa (Kuvat 5.1 - 5.4) on esitetty kaavamaisesti erilaisia savunhallinnan ratkaisuja tilanteissa, joissa savua poistetaan kahdesta savulohkosta tai palo-osastosta, joko erillisillä savunhallintajärjestelmillä tai osin yhteisillä savunhallintajärjestelmillä. Kuvateksteissä on kuvattu erityispiirteet, jotka eri periaateratkaisuihin liittyvät.

Kuvissa käytetyt merkinnät ovat standardin SFS 7028 mukaan:

yhden palo-osaston savunhallintakanava SDU/S
usean palo-osaston savunhallintakanava SDU/M
yhden palo-osaston savunhallintapelti SCD/S
usean palo-osaston savunhallintapelti SCD/M

Kuva 5.1 Erilliset järjestelmät. Savunpoisto mahdollista molemmista savulohkoista samanaikaisesti, koska kanavat on eriytetty. Lohkot samaa palo-osastoa.

Kuva 5.2 Osin yhteinen järjestelmä. Savunpoisto yhtäaikaisesti molemmista savulohkoista ei ole mahdollista, mistä syystä periaatteen soveltamisessa on käytettävä harkintaa. Kaikki esitetyt tilat kuuluvat samaan palo-osastoon.

Kuva 5.3 Erilliset järjestelmät. Savulohkot ovat eri palo-osastoja. Kanavat toisen osaston alueella paloeristettyjä. Savunpoisto molemmista savulohkoista samanaikaisesti on mahdollista. Palo-osastot esitetty punaisella paksulla viivalla.

Kuva 5.4 Osin yhteinen järjestelmä. Savulohkot ovat eri palo-osastoissa. Yhtäaikainen savunpoisto ei ole mahdollista, mistä syystä periaatteen soveltamisessa on käytettävä harkintaa. Palo-osastot esitetty punaisella paksulla viivalla.

5.2. Vaatimukset savunpoiston ulospuhalluksen sijainnille

Koneellisen savunpoiston ulospuhallukselle ei ole olemassa samanlaisia etäisyysvaatimuksia kuin ilmanvaihdon ulospuhallusilmalle. Savunpoiston ulospuhallusta ei tule kuitenkaan johtaa poistumistieovien läheisyyteen eikä sitä tule puhaltaa missään tilanteessa esimerkiksi päin ikkunoita tai lähellä olevaa seinää. Mikäli rakennuksessa on korkeuseroja ja palo-osastointi eri korkuisten osien välillä, suunnitellaan ylöspäin puhaltavan savunpoiston ulospuhalluksen etäisyydeksi korkeamman osan seinästä vähintään 4 metriä. RIL 232-2020 -oppaassa on esitetty etäisyyksiä savunpoistoluukkujen sijoittamiselle ja niitäkin voidaan käyttää suunnittelussa apuna.

Savunpoiston ulospuhalluspaikat tulee suunnitella siten, ettei savu palaudu rakennuksen sisälle ilmanvaihtojärjestelmän kautta (kts. taulukko 5.1).

Savunpoiston purkausaukkojen etäisyyden suunnittelussa raitisilmasäleiköistä on hyvä pitää lähtökohtana kahdeksan metrin etäisyyttä pysty- ja vaakasuunnassa. Pienempiä etäisyyksiä voidaan käyttää, jos ilmanvaihtojärjestelmä pysäytetään savunpoistotilanteessa. Koneellisen savunpoiston ulospuhalluksen minimietäisyys sellaisiin ilmanvaihdon ulkosäleikköihin, joiden ilmanvaihtokoneita ei pysäytetä savunpoistotilanteessa, on 8 m.

Kiinteistön ilmanvaihtolaitteet yleensä pysäytetään pelastuslaitoksen toimesta, joka myös ohjaa savunpoistolaitteita, mikäli ne eivät ole automaattisia.

Koneellisen savunpoiston ulospuhallus suunnitellaan 4 metrin etäisyydelle ilmanvaihdon raitisilmasäleiköistä, jos ilmanvaihto sammutetaan palo- ja savunpoistotilanteessa.

Koneellisen savunpoiston ulospuhallus tulee järjestää siten, että savu ei pääse palaamaan takaisin rakennukseen koneellisen savunpoiston korvausilma-aukkojen kautta.

Savunpoiston etäisyys savunpoiston korvausilmaluukuista ja säleiköistä voidaan suunnitella ns. ikkunasäännön perusteella. Ikkunasääntöä on avattu PKS-RAVA kortissa ”117 b 24 A, Eri palo-osastoihin kuuluvien aukkojen välinen pystyetäisyys ulkoseinällä yli 2-kerroksissa rakennuksissa ja ohje huoneistokohtaisten ilmanvaihtosäleikköjen sijoittelulle”.

Koneellisen savunpoiston ulospuhallusaukon minimietäisyys naapurirakennuksiin on 8 metriä.

Koneellisen savunpoiston luukut tulee suunnitella siten, ettei lumen kasautuminen estä niiden avaamista (esim. SFS 7024, Savunpoistoluukuille eri käyttökohteissa vaadittavat ominaisuudet ja niille asetetut vaatimustasot).

Asuinrakennuksissa on pyrkimys siihen, että koneellista savunhallintaa ei tarvita, vaan että savunpoisto hallitaan tilojen suunnittelulla, korvausilma-aukoilla ja savunpoistoluukuilla.

Laajemmissa kohteissa, joissa ilmanvaihto on jaettu useaan toisistaan riippumatta pysäytettäviin osiin, voidaan lähelle sijoittuvat toisten osien (lohkojen) ilmanvaihtojärjestelmät varustaa raitisilmakanaviin sijoitetuilla savuilmaisimilla ja pysäyttää näiden lohkojen ilmanvaihto, mikäli savua tulee kanaviin. Savuilmaisin on kuitenkin huoltokohde ja ratkaisua on harkittava myös tässä suhteessa.

Etäisyys naapuritaloon kuitenkin tärkeämpi asia kuin etäisyydet saman rakennuksen ulkoilmalaitteisiin. Ilmanvaihdon pysäytyskytkimen käyttäminen on kuvattava selkeästi osana savunpoistosuunnitelmaa niin, ettei savua kulkeudu rakennuksen sisätiloihin haitallisessa määrin ulkoilmalaitteiden kautta.

Taulukko 5.1. Savunpoiston ohjeellisia etäisyyksiä eri kohteista.


Kohde	Etäisyys
Naapuripaloalueen ikkunoista	Savunpoistoluukun etäisyys naapuritalosta on normaalisääntöjen (esim. PKS-Rava -kortit 117 b 11 ja 12) mukainen kahdeksan metriä.
Naapuripaloalueen paloalueen rajasta	Kuten naapuripaloalueen ikkunat.
Maanpinnasta	Etäisyys maanpinnasta tulee suunnitella siten, ettei lumen kasautuminen estä luukun avaamista (esim. SFS 7024). Poistumistiet ja arvokas omaisuus (autot) huomioitava. Jos kulku savunpoistoaukon läheltä on helposti vältettävissä, ei etäisyyksille ole erityisiä vaatimuksia.
Vesikatosta	Luukun etäisyys tulee suunnitella kuten maanpinnasta. Se ei saa olla täysin katon tasassa vaan se vaatii kauluksen, jotta luukku saadaan auki tarvittaessa (esim SFS 7024). Piipun korkeus on hyvä olla sama (900 mm) kuin muillekin ilmanvaihdon ulospuhalluslaitteille.
Parkkihallit	Maanalaisten pysäköintihallien poistoilma tule johtaa rakennusryhmän/korttelin korkeimmanvesikaton yläpuolelle. Savunpoistoluukut voidaan suunnitella pihatasolle. Tuodaan savu mahdollisimman korkealle, että mahdollinen haitta naapurirakennuksille ja naapuritiloille voidaan minimoida.

5.3 Vaatimukset savunpoiston imuaukon sijainnille

Palotekninen suunnittelija määrittelee koneellisen savunpoiston imupisteiden periaatteelliset paikat savunhallintasuunnitelmassaan. LVI-suunnittelija laatii tämän pohjalta kanavointisuunnitelman, jossa imupisteiden tarkat paikat on määritelty.

Koneellisen savunpoiston periaate on, että imu pyritään ottamaan tilassa aina mahdollisimman korkealta ja ainakin ylimmän kolmanneksen alueelta.

Tiloissa, joissa savunpoisto ei perustu kerrostavaan savunpoistoon, vaan jossa synnytetään puhtaita vyöhykkeitä esim. suuntapainepuhaltimilla, ei imupisteiden tarvitse olla ylhäällä.

Tiloissa, joissa koneellisen savunpoiston toimintasuunta voidaan valita tilanteen mukaan, ei noudateta korkeusasemaohjeistusta savunpoiston imun osalta.

Koneellisen savunpoiston imuaukko toimii paremmin seinäpinnassa kuin kattopinnassa. Kattopinnassa olevaan aukkoon sekoittuu helposti mukaan puhdasta ilmaa.

5.4 Virtausnopeudet savunpoiston imuaukossa

Ilmavirran nopeudelle koneellisen savunpoiston imuaukoissa ei ole mitään vaatimuksia, kunhan vaadittu ilmavirta saavutetaan. Suurilla nopeuksilla painehäviöt kasvavat.

Koneellisen savunpoiston kanavissa käytetään tyypillisesti kanavistonopeuksia 10…12 m/s.

Savulohkon sisäisissä siirtoilmasäleiköissä tulee käyttää ilman nopeutena korkeintaan 2 m/s. Siirtoilmasäleiköitä käytetään, kun savulohkon sisälle rakennetaan umpiväliseiniä.

5.5 Vaatimukset korvausilman sisäänottopaikan sijainnille

Ilmanottoon ei tällä hetkellä ole vaatimuksia esim. pihakannella. Se vertautuu maanpintaan ja vesikattoon. Tässä ainoastaan lumi ja jää voivat estää luukkujen avautumisen.

Evakuointialueen sijainti sijoituksessa on huomioitava.

Korvausilma-aukon sijoittelu voidaan toteuttaa ikkuna-aukon sijoitteluohjeen mukaan.

5.6 Vaatimukset korvausilma-aukon sijainnille

Varsinkin suurilla nopeuksilla tuotavan korvausilman aukko olisi oltava mahdollisimman alhaalla, esimerkiksi alimmassa kolmanneksessa.

5.6.1 Virtausnopeudet korvausilma-aukoissa

Savunpoiston korvausilma tulee johtaa savulohkon alueelle rauhallisella virtausnopeudella. Korvausilman sisään johtaminen ei saa sotkea tilaan muodostuvaa savupatjaa. Korvausilman virtausnopeus normaalisti enintään 5 m/s virtausaukossa.

Ulkoseinien korvausilma-aukot on hyvä mitoittaa virtausnopeudella 3 m/s.

Suuntapainepuhaltimilla voidaan ohjata savukaasua kohti savunpoistoaukkoa. Niiden käyttö edellyttää simulointia.

Suuntapainepuhallinjärjestelmissä käytetään tyypillisesti vielä alhaisempia virtausnopeuksia; enintään 2,5 m/s.

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

4 Savunhallintasuunnitelma – koneellisen savunpoiston suunnitelma

juhani.hyvarinen — Thu, 10 Feb 2022 14:27:54 +0000

4 Savunhallintasuunnitelma – koneellisen savunpoiston suunnitelma juhani.hyvarinen 10.2.2022 16.27.54

Opastava teksti

Savunhallintasuunnitelma on paloteknisen suunnittelijan laatima suunnitelmakokonaisuus, jossa määritellään koneellisen savunpoiston tarvitsemat lähtötiedot.

Savunhallintasuunnitelma perustuu erilliseen palotekniseen suunnitelmaan, jos sellainen on laadittu, tai osana pääpiirustusta esitettyyn palotekniseen suunnitelmaan.

Savunhallintasuunnitelman sisältö on esitetty RIL 232 oppaassa ja palotekninen suunnittelija laatii sen kunkin kohteen erityispiirteiden mukaisesti.

Savunhallintasuunnitelman perusteella rakennussuunnittelija, rakennesuunnittelija, LVI-suunnittelija, rakennusautomaatiosuunnittelija ja sähkösuunnittelija laativat tarkemmat suunnitelmat:

yksinkertaisissa hankkeissa ei ole paloteknistä suunnittelijaa ja pääsuunnittelija (arkkitehti) vastaa suunnittelusta mitoituksineen
kun hankkeessa on palotekninen suunnittelija, määrittelee tämä savunpoistoperiaatteet ja mitoitukset (Kuva 4.1); arkkitehti laatii laitteisiin liittyvät hankinta- ja toteutussuunnitelmat; sähkösuunnittelija laatii laitteisiin liittyvät sähkösuunnitelmat.

Kuva 4.1 Esimerkki paloteknisen suunnittelijan laatimasta palokortista.

Käytännössä yleensä LVI-suunnittelija laatii savunpoistosuunnitelman perustuen paloteknisen suunnittelijan savunhallintasuunnitelmaan (Kuva 4.2 ja Kuva 4.3). Kuvissa tai niiden liitetiedoissa esitetään muita tarvittavia tietoja kuten esimerkiksi tuotteiden vaatimustasot ja valittujen tuotteiden suoritustasot. LVI-suunnittelija esittää tekniset ratkaisut savunpoistoon ja korvausilman johtamiseen sekä määritteleen näiden tilantarpeet. Lisäksi LVI-suunnittelija määrittelee laitteet, kanavat ja varusteet niin, että savunhallinta toteutuu SPOK:lle laadittujen käyttöohjeiden mukaisesti.

Kuva 4.2 Esimerkki ilmanvaihtosuunnitelmassa olevasta savunpoistosuunnitelmasta. Ensimmäisen kerroksen ilmanvaihtosuunnitelma. SPOKin sijoitus kuvassa ei vastaa esimerkin hankkeessa toteutunutta paikkaa, vaan se siirrettiin lähelle korvausilman ottopaikkaa.

Kuva 4.3 Esimerkki ilmanvaihtosuunnitelmassa olevasta savunpoistosuunnitelmasta. Pohjakerroksen ilmanvaihtosuunnitelma.

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus

Lisää uusi kommentti

3 Yleistä

juhani.hyvarinen — Thu, 10 Feb 2022 14:17:46 +0000

3 Yleistä juhani.hyvarinen 10.2.2022 16.17.46

Opastava teksti

3.1 Soveltamisala

Tämä opas on koneellisen savunpoiston suunnitteluohje. Se ei sisällä suunnitteluohjeita painovoimaisen savunpoiston suunnitteluun, eikä rakennusten paineistukseen.

Savunhallinta paineistamalla on rajattu pois tästä oppaasta. Paineistaminen saattaa soveltua esimerkiksi korkeaan ja maanalaiseen rakentamiseen.

3.2. Käsitteet

Tässä oppaassa käytetään seuraavia käsitteitä:

Savunhallinnan käsitteet

savunhallintasuunnitelma: paloteknistä suunnitelmaa tarkentava suunnitelma savunhallinnan järjestämisestä
savunpoisto: tässä oppaassa tarkoitetaan savunhallintaa koneellisella järjestelmällä
savunhallintakanava: savunhallinnan savunpoistoon tai korvausilman tuomiseen käytetty kanava
korvausilma: savunhallinnan vaatima korvausilma savunhallintatilanteessa, joka voidaan tuoda savunhallintakanavalla tai muulla kohteeseen soveltuvalla ratkaisulla

3.3. Savunpoiston suunnittelun tehtäväjako

Tässä oppaassa ehdotetaan suunnittelijoiden välistä tehtäväjakoa koneellisesti järjestetyn savunhallinnan tapauksessa esimerkiksi seuraavalla tavalla, mutta muutkin tehtäväjaot ovat mahdollisia sen mukaan, mitä kohteessa on sovittu. Tärkeintä on, että eri suunnittelijoiden alle ryhmitellyt tehtävät tulevat tehtyä.

Paloteknisestä suunnittelusta vastaava suunnittelija

suunnittelee koko savunpoiston toiminnallisuuden ja varmistaa, että savunhallintasuunnitelmassa suunnitellut asiat on viety muiden suunnittelijoiden suunnitelmiin. Vastuu yhteensovittamisesta on päässuunnittelijalla (MRL 120a §) ja palotekninen suunnittelija/paluturvallisuussuunnittelija (MRL 120 c §) osallistuu yhteensovittamiseen osaltaan.
määrittelee koneellisen savunpoiston suunnittelun lähtötiedot (savulohkot, savulohkojen savunpoistomäärät, savunpoiston imupisteiden paikat, savunpoiston korvausilman sisäänottopaikat, savunpoiston käyttö- ja ohjaustavat). Lähtötiedot voidaan esittää esimerkiksi Topten-ohjekortin "Paloturvallisuuden suunnittelun ja toteutuksen perusteet sekä paloturvallisuussuunnitelma" (www.toptenrava.fi, MRL 117 § 04) mukaisesti.
määrittelee savunpoiston ohjauskeskuksen (SPOK) sijainnin yhteistyössä pääsuunnittelijan ja talotekniikkasuunnittelijoiden kanssa, SPOKin ohjauspaneelin kaaviokuvan ja pelastuslaitokselle käyttöohjeet ja kaaviokuvat
laatii tarvittavat rakennuspaikkakohtaisen kelpoisuuden osoittamisen selvitykset
vie tiedot tarvittavin osin Paloturvallisuuden suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirjaan
suunnittelee käyttöönoton

Rakennussuunnittelija:

suunnittelee koneellisessa savunpoistossa tarvittavat korvausilmaluukut toimilaitteineen
suunnittelee koneellisessa savunpoistossa käytettävät muut luukut maanpinnassa, ulkoseinissä, vesikatossa ja niihin liittyvät toimilaitteet

Rakennesuunnittelija:

suunnittelee rakenneaineiset savunhallintakanavat
suunnittelee rakennussuunnittelijan tehtäviin liittyvät rakenteelliset asiat
suunnittelee savunhallintakanavistojen ja -peltien kannatukset

LVI-suunnittelija:

suunnittelee savunpoisto- ja korvausilmapuhaltimet
suunnittelee savunpoisto- ja korvausilmakanavat
suunnittelee savunpoisto- ja korvausilmakanaviin liittyvät savunhallintapellit ja paloeristykset
varmistaa käytettyjen tuotteiden tuotekelpoisuudet
määrittää laitteiden kannatustarpeen
vie tiedot tarvittavin osin lvi-suunnittelun perusteet -asiakirjaan

Rakennusautomaatiosuunnittelija:

suunnittelee ohjausjärjestelmät paloteknisen suunnittelijan määrittelemien ohjaustapojen perusteella

Sähkösuunnittelija:

suunnittelee kaikkien järjestelmään liittyvien laitteiden kaapeloinnit ja kaikki tarvittavat keskukset

Muut tehtävät, joiden vastuutahosta on erikseen sovittava tarvittaessa:

käyttöönoton suunnittelu

Koneellisen savunpoiston kohteissa savunpoiston korvausilmaluukkujen, korvausilmaikkunoiden ja muiden vesikattoon, julkisivuun tai muualle tulevien avautuvien luukkujen ym. suunnittelu kuuluu rakennussuunnitteluun (arkkitehti). Näiden sähköistys kuuluu sähkösuunnittelijalle ja hankinta rakennusurakoitsijan kautta. LVI-suunnittelija ei osallistu näihin muuten kuin rakennusautomaation suunnittelun kautta luukkujen ja ikkunoiden avausten ohjauksien suunnittelussa.

Jos savunpoistojärjestelmään sisältyy muita kuin perinteisiä lvi-komponentteja, kuuluu niiden suunnittelu rakennussuunnitteluun. Näitä ovat mm erilaiset paloluukut, niiden avausmekanismit, ym. Näiden hankinta ei tule lvi-urakan kautta eikä niitä suunnitella lvi-suunnitelmiin.

Luokka

Opastava teksti

Aihe

Paloturvallisuus