Ilmavirtojen mittauksen ja tasapainotuksen pöytäkirjamallit on nyt julkaistu

Rakennusten ilmavirtojen tasapaino on tärkeä asia, ja mittauspöytäkirjat ovat käytännössä ainoa näkyvä osa hyvin tehdystä työstä. Tutustu juuri julkaistuihin pöytäkirjamalleihin, jotka tukevat aikaisemmin julkaistua Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -opasta.

Ilmavirtojen tasapaino on tärkeätä

Rakennusten vaipan yli vallitsevan paine-​eron hallitseminen tiiviissä rakennuksissa on rakennusvaipan tiiviystason parantuessa tullut entistä tärkeämmäksi. Ilmanvirtojen tasapaino on keskeinen paine-​eroon vaikuttava asia ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihdon toteutuksessa, kun ilmavirrat säädetään eli tasapainotetaan.

Ilmavirtojen mittauspöytäkirjapohjat

Ilmavirtojen tasapainotustyö on rakennusten sisäilmaston ja ilmanvaihdon oikean toiminnan kannalta erittäin tärkeä työvaihe. Mittauspöytäkirjat ovat ainoa näkyvä osa tasapainotustyötä, joten pöytäkirjojen laatuun ja mittausten toistettavuuteen on tärkeä panostaa. Käytännössä kentällä on kuitenkin huomattavia eroja pöytäkirjojen tietosisällöissä ja laadussa.

Tarve yhtenäisille mittauspöytäkirjapohjille heräsi Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus -​opasta kirjoittaessa. Oppaan kirjoittajat laativat ehdotuksen kehityshankkeeksi, jonka ympäristöministeriö tilasi osana Terveet Tilat 2028 -toimenpideohjelmaa. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa kattavat ja laadukkaat mittauspöytäkirjat kaikkien yleiseen ja ilmaiseen käyttöön. Talteka toimi hankkeessa rahoituksen koordinaattorina ja hallinnollisena vetäjänä.

Hankkeessa laadittiin kolme erillistä pöytäkirjapohjaa, jotka voi ladata Talotekniikkainfon esimerkkiosiossa olevan esimerkin linkeistä (Ilmavirtojen mittaus ja tasapainotus - opas ja pöytäkirjamallit, KESÄKUU -25 | Talotekniikkainfo). Lataa myös tarvitsemiesi pöytäkirjapohjien käyttöohjeet ja tutustu niihin saadaksesi irti kaiken hyödyn työkalujen toiminnallisuuksista.

3 + 1 eri pöytäkirjamallia eri tarpeisiin

Laajojen kohteiden mittauspöytäkirjan tarkoituksena on palvella nimensä mukaisesti laajojen kohteiden kuten esimerkiksi liike- tai toimistorakennusten tarpeita. Pöytäkirjamallissa on useita välilehtiä, jotka ohjaavat riittävien tietojen keräämiseen ja kirjaamiseen.

Laajojen kohteiden mittauspöytäkirjasta on myös versio, johon on lisätty savunrajoitusta koskevia tarkennuksia ja huomiokenttiä, jotta pöytäkirjasta osataan tarkastella savun leviämisen rajoittamista koskevien vaatimuksien toteutuminen.

Yksinkertaisten kohteiden mittauspöytäkirjan tarkoitus on palvella pääosin asuntokohtaisen ilmanvaihdon kohteiden tarpeita. Pöytäkirjamallissa on runsaasti toiminnallisuuksia, jotka automatisoivat laskentaa ja tietojen koostamista. Nämä toiminnot mahdollistavat helpotetun suhteellisen mittaus- ja tasapainotustavan ilmanvaihtojärjestelmille. Suhteellisen säädön työkalut lisäävät varmuutta mittauksen ja tasapainotuksen suorittamiseen ja nopeuttaa työtä.

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminta on oleellisesti riippuvainen monista sisä- ja ulkoilmaolosuhteista, eikä vakaita ilmavirtoja ole mahdollista ylläpitää jatkuvasti. Painovoimaisen ilmanvaihdon mittaus- ja tasapainotustyö poikkeaa huomattavasti koneellisten ilmanvaihtojärjestelmien vastaavasta työstä. Luotettavia ja toistettavia mittauksia on haastava tehdä. Mittaukset painovoimaisissa järjestelmissä ovatkin yleensä lähinnä suuntaa antavia. Siksi mittausten numeeristen arvojen tulkinnassa pitää huomioida olosuhteet ja muut tarkastuspöytäkirjassa esitetyt tekijät ja lisäksi on tärkeätä todeta, että painovoimaisella ilmanvaihtojärjestelmällä on edellytykset toimia oikein eri olosuhteissa.

Painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän pöytäkirjamalli on laadittu ensisijaisesti palvelemaan yksittäisten asuntojen tarkastustarpeita. Tavoite on ohjata raportoimaan painovoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan tarkastamisen ja mittausten kannalta oleelliset tiedot selkeällä ja yhtenevällä tavalla, jotta tarkastukset ja mahdolliset mittaukset olisivat myöhemmin toistettavissa ja arvioitavissa vertailukelpoisesti ja luotettavasti.

K-​arvotietokanta ja lisätyökalut

Pöytäkirjamalleihin on sisäänrakennettu erilaisia toiminnallisuksia ja laskentaominaisuuksia, sekä päätelaitteiden k-​​arvotietokanta. K-​​arvotietokantaan sisältyy yleisimpien laitevalmistajien yleisimmin käytetyt päätelaitteet. K-​​arvotietokanta on julkaistu myös pöytäkirjoista erillisenä tiedostona.

Pöytäkirjamalleihin sisäänrakennettu k-arvotietokanta eri päätelaitevalmistajien yleisimpien päätelaitteiden kaikki k-arvot, mukaan lukien laskennalliset väliasennot (eli k-arvot, joita ei ole määritetty säätöoppaisiin). Tietokanta on laadittu yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Tietokanta on julkaistu myös erillisenä tiedostona, jolloin sitä voi hyödyntää myös muihin omiin sovelluksiin.

Lisätyökaluihin on koottu hyödyllisiä mittaus- ja tasapainotustyössä usein tarvittavia laskentatyökaluja.

Takana aktiivinen ja osaava työryhmä sekä työn rahoittajat

Alla lueteltu työryhmä suunnitteli ja laati pöytäkirjamallit sekä valmisti laskentataulukot niiden käytännön soveltamista varten.

  • Sami Mäkinen, AEL-​​Amiedu Oy / Taitotalo
  • Jussi Luoma, AEL-​​Amiedu Oy / Taitotalo
  • Antti Alanko, ProBoreal Oy
  • Teemu Taipale, Granlund Oy
  • Abraham Pirttimäki, Bravida Finland Oy
  • Janne Määttä, Talokuntoon.fi Oy

Hankkeen tilaajana ja päärahoittajana on ympäristöministeriön Terveet tilat 2028 -​​toimenpideohjelma.  Lisäksi hankkeen rahoitukseen ovat osallistuneet

  • Climecon,
  • ETS Nord,
  • FläktGroup Finland,
  • Halton,
  • Lindab,
  • Produal
  • Swegon ja
  • Systemair

Talteka osallistui hankkeeseen sen toteuttamisesta ja hallinnoimisesta vastaavana tahona.