Hyvä Talotekniikkainfon uutiskirjeen tilaaja

Talotekniikkainfon kevään 2022 aikana tehty päivityskierros on nyt valmistunut ja muutokset on viety julkaisualustalle. Muutokset on listattu alle (poistot yliviivauksin ja lisäykset alleviivauksin).

Ystävällisin terveisin
Juhani Hyvärinen
Talteka

Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan muutokset

6 Veden lämpötila

Lisätty opastavaan tekstiin uusi 6:s tekstikappale:

• Vanhaan putkistoon, jota ei uusita, liittyvä lämmityslaitteisto uusitaan niin, että putkiston lämpötilataso täyttää vanhan putkiston rakentamisajankohdan vaatimukset. Osaremontteja suunniteltaessa on hyvä huomioida myös tulevaisuuden vaatimukset ja vaikutukset rakennuksen muihin ominaisuuksiin kuten esimerkiksi energiatehokkuuteen.

20 Vesilaitteiston tiiviyden toteaminen

Muutettu opastavan tekstin 5:ttä tekstikappaletta:

• Painekokeen aikana laitteiston tulee osoittautua tiiviiksi ja virheettömäksi. Koepaine on tavallisesti 1000 kPakäyttöpaineen mukainen paine alimmasta pisteestä mitattuna ja koeaika on vähintään 10 minuuttia. Käyttövesiverkoston putkilta vaaditaan PN10, jolloin koepaine on 1000 kPa eli 10 bar. Lämmitysverkoston putkilla paineluokka on 600 kPa ja koepaine vastaavasti 600 kPa eli 6 bar. Jos vesilaitteistossa on muoviputkea, jonka vesitilavuus laajenee paineen noustessa, ylläpidetään koepainetta 30 minuuttia lisäämällä tarvittaessa vettä. Tämän jälkeen lasketaan paine noin puoleen ja tarkkaillaan painetta 90 minuuttia. Jos paine tarkkailuaikana nousee vakiotasolle, laitteisto on tiivis.

37 Rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys ja käyttövarmuus

Muutettu opastavan tekstin 3:tta tekstikappaletta:

• Hulevesiviemäreiden tiiviys- ja kestävyyskoe suoritetaan esimerkiksi seuraavasti. Hulevesilinjan alin kohta varustetaan väliaikaisella sulkuventtiilillä tai suljetaan virtaus muulla tavalla, jonka jälkeen hulevesiputkisto täytetään vedellä. Seurataan vesipinnan korkeutta ja kannatuksen kestävyyttä esim. 30 min ajan. Tämän jälkeen sulkuventtiili avataan tai muu virtauksen esto poistetaan ja tutkitaan, kestääkö putkiston kannatus linjan voimakkaan tyhjenemisen. Tällainen tilanne on mahdollinen rankkasateella padotustilanteessa. Parempi onOn parempi, että heikko kannatus löydetään rakennusvaiheessa, kuin valmiissa rakennuksessa. Vedellä tehtävän kokeen etuna on myös se, että vuodot on helppo havaita silmämääräisesti.

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -oppaan muutokset

7.4 Hoitolaitokset ja erityisasuminen sekä sairaalat ja terveyskeskukset

Tarkennettu opastavan tekstin Hoitolaitokset ja erityisasuminen -kohdan toista tekstikappaletta:

• Henkilöturvallisuudeltaan vaativiin kohteisiin, joissa paloturvallisuuden riskit johtuvat käyttötavasta ja henkilöiden rajoitetusta toimintakyvystä, laaditaan suunnittelun alkuvaiheessa erityinen turvallisuusselvitys (Paloturvallisuusasetus 848/2017, 37 §), jonka yleensä tekee esimerkiksi palotekninen suunnittelija yhdessä toiminnan harjoittajan kanssa. Tämän pohjalta määritetään rakenteelliset ja muut toimenpiteet riittävän turvallisuustason saavuttamiseksi. Turvallisuusselvitys, jossa on otettava huomioon myös ilmanvaihtolaitteiston kautta tapahtuva palon ja savukaasujen leviämisen riski, laaditaan yhteistyössä kohteen suunnittelijoiden ja käyttäjien, turvallisuudesta vastaavien viranomaisten sekä muiden tarpeellisten tahojen kanssa.

11.5 Valmistuskeittiöiden materiaalivaatimukset

Opastavan tekstin rasvakanavaan liittyvä taulukko on siirretty esimerkiksi ja rasvakanavaan liittyviä opastavan tekstin tekstikappaleita on muutettu seuraavasti:

• Rasvakanavan tarpeellisuutta arvioidaan ensi sijassa tilan pääkäyttötarkoituksen perusteella. Valmistuskeittiön RuoanRuoan valmistustavalla ja sen aiheuttamalla kanaviston ja laitteiden rasvoittumisella on paloturvallisuuden kannalta keskeinen merkitys. Rasvoittumisen määrää voidaan arvioida toiminnan luonteen ja käytettävien keittiölaitteiden perusteella. Esimerkiksi rasvakeittimet, grillit ja parilat aiheuttavat yleensä voimakasta kanavistojen rasvoittumista. Valmistuskeittiön Parilalla voidaan myös lämmittää leipää, jolloin sitä ei katsota rasvoittavaksi ruoanvalmistukseksi. Rasvan kertymistä aiheuttavaa kaltaista toimintaa voi olla myös esimerkiksi leipomoissa tai elintarvikemyymälöissä.
• Ruoan paistamiseen tai ruoka-annosten kypsentämiseen tarkoitettu kiertoilmauuni (esimerkiksi pizzauuni) ei aina edellytä rasvakanavan käyttöä. Viranomaisten kanssa erikseen sopimalla voidaan esimerkiksi pienissä pizzerioissa (uunien yhteisteho enintään 20 kW) liittää uunin huuva saman tilan yleispoistoon. 
• Talotekniikkainfon esimerkissä "Keittiöiden ruoanvalmistuslaitteiden ilmanvaihdon periaateratkaisuja" Taulukossa 11.1 on esitetty valmistuskeittiön ruoanvalmistuslaitteita, jotka yleensä edellyttävät rasvakanavan käyttöäniiden huomiointia ilmanvaihdon suunnittelussa. Lisätietoja asiakirjassa "Ravitsemusliikkeiden suunnitteluohjeita" sivulla https://www.hel.fi/static/rakvv/ohjeet/Ravintola_kahvila.pdf

Rakennusten koneellisen savunhallinnan suunnitteluopas

7.1 AutomaattisessaKoneellisen savunpoiston toiminnassa huomioitavia asioita

Puhaltimien ja savuhallintapeltien sähkö-​ ja automaatiokaapeleiden, turvakytkimien ja huoltokytkimien sekä muiden savunhallinnan toimintaan liittyvien komponenttien sijoitus tai rakenteellinen suojaus on suunniteltava niin, että järjestelmä kestää toimintakykyisenä sille suunnitellun palonkestoajan verran.

Savunpoiston sähköisen järjestelmän suunnittelussa tulee huomioida standardit SFS6000-5-56 Turvajärjestelmät ja standardi SFS-EN 12101-10 Tehonlähteet.

Sähkönsyöttö savunpoistolaitteille (ja muillekin palossa toimiville turvajärjestelmille) tulee ottaa liitynnästä ennen pääkytkintä SFS6000-5-56 kohtien 560.10.1 ja 560.10.2 mukaisesti. Tämä tehdään siksi, että valtakunnan verkko on aina luotettavin tehonlähde, jonka tulee syöttää sähköä niin kauan kuin on mahdollista palotilanteessa ja vaikka palokunta katkaisee kiinteistön sähkönsyötön pääkatkaisijasta, niin savunpoistolaitteet saavat edelleen sähkönsä palolta suojatun johtojärjestelmän kautta.

Tehonlähteinä käytetään SFS-​EN 12101-10 tuotestandardin mukaisia teholähteitä. Käytännön rakentamisessaKo. standardin mukaan koneellisessa savunpoistojärjestelmässä tulee olla päätehonlähde, joka on yleensä hyväksyttySuomessa jakeluverkko, ja varatehonlähde, joka ko. standardin mukaan on varavoimageneraattori. SFS6000-5-56 hyväksyy muitakin varatehonlähteitä, esim. erillisen syötön jakeluverkosta, joka on tehokkaasti riippumaton normaalista syötöstä (sähkönsyöttö kahdesta eri muuntopiiristä, jotka eivät todennäköisesti vioitu yhtä aikaa). Savunpoistolaitteiston sähkönsyötön tulee siirtyä automaattisesti varatehonlähteelle vasta sitten, kun jakeluverkossa sattuu sähkökatko palotilanteessa.

Varavoimageneraattori vaatii jatkuvaa huoltoa, eikä tästä syystä välttämättä ole tarkoituksenmukaista eikä tarpeellista asentaa varavoimaa ainoastaan koneellisen savunpoiston tarpeisiin. Tällöin sähkönsyöttö ennen pääkytkintä voidaan katsoa riittäväksi ratkaisuksi ja hyväksyä poikkeamana, että varavoimalähteen sijasta voidaankoneellisessa savunpoistossa on vain yksi tehonlähde. Henkilöturvallisuuden kannalta kriittisissä kohteissa, joissa varavoimaa tarvitaan muistakin syistä, on varavoimaa tarkoituksenmukaista käyttää niin sanottua virranvarmistustamyös koneellisen savunpoiston varatehonlähteenä. Tehonlähdejärjestelyt ja sähkönsyöttötapa kirjataan savunpoistosuunnitelmaan ja paloturvallisuussuunnitelmaan, jossa syöttö savunhallintajärjestelmän laitteille otetaan ennen pääkytkintäjotka hyväksytetään osana rakennuslupa-aineistoa. AsiaVaratehonlähteen tarvetta on varmistettava kunnan pelastusviranomaiselta ja ratkaisun kelpoisuus rakentamiseen todetaan rakennuspaikkakohtaisella menettelylläselvitetty esim. kirjassa RIL232-2020 Rakennusten savunpoisto.