Katso alla olevasta luettelosta ratkaisuehdotuksia

Alla on luettelo ratkaisuista, joka on haettu oikealla näkyvien hakuvalintojen perusteella. Voit tarkentaa tai muuttaa hakua halutessasi. Kukin ratkaisuartikkeli kertoo jostakin valintojen mukaisessa korjausrakentamisessa mahdollisesti hyödyllisestä asiasta.

Tuloilmaradiaattori on kehitetty koneellisiin poistoilmanvaihtojärjestelmiin sekä hybridi-ilmanvaihtojärjestelmiin. Tuloimaradiaattorissa ulkoseinässä olevan ilmakanavan kautta tuleva ulkoilma ohjataan paneeliradiaattoriin yhdistetyn tuloilmalaitteen kautta huonetilaan. Tuloilma on tällöin suodatettu ja lämmitetty. Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä on Suomen rakennuskannassa yleisesti käytössä oleva mekaaninen ilmanvaihtojärjestelmä. 
Korjausrakentamishankkeen käynnistämiseen tai edes sellaisen pohdintaan on hyvin monia erilaisia syitä. Tällä sivulla muistutetaan talotekniikkaan liittyvistä asioista, joita on hyvä ottaa huomioon kaikkea korjausrakentamista suunniteltaessa. Moni yksittäisenä remonttina toteutettu työ voi olla kalliimpi kuin, jos se toteutettaisiin osana oikein suunniteltua korjaushanketta.
Energiatehokkaassa talossa tarvitaan lämpiminä vuodenaikoina sisäilman viilennystä tai jäähdytystä. Yksinkertaisimmillaan koko jäähdytysjärjestelmä on asennettu koneellisen ilmanvaihtolaitteen sisälle. Lämpimän ja viileän jakojärjestelmänä toimii ilmanvaihtokanavisto ja järjestelmään voidaan liittää myös sisäilman kuivatus.
Rakennusten vaipan yli vallitsevan paine-eron hallitseminen tiiviissä rakennuksissa on rakennusvaipan tiiviystason parantuessa tullut entistä tärkeämmäksi. Ilmanvirtojen tasapaino on keskeinen paine-eroon vaikuttava asia ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihdon suunnittelussa
Kerrostaloissa, jotka on rakennettu1960-1990-luvuilla, ilmanvaihto on yleensä toteutettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Hyödyntämällä poistoilman lämpö käyttöveden ja lämmitysverkoston lämmitykseen saavutetaan huomattavia säästöjä lämmityskuluissa.
Ratkaisut sivuilla esitetään ratkaisuja, joiden toimivuus on periaatetasolla varmistettu. Perusvaatimuksena on, että ne ovat rakentamista koskevissa säädöksissä olevien vaatimusten mukaisia. Konseptit ovat siis sellaisia, että niiden mukaisiin ratkaisuihin on mahdollista saada asianmukainen lupa.
Omakotitalon jäähdytyksen tehon tarve riippuu monesta asiasta, mutta ennen kaikkea ikkunoista tulevan auringon säteilyn määrästä. Myös talon muoto, sisäinen lämpökuorma, lämpöeristys, rakennusmateriaalit sekä tontin ominaisuudet vaikuttavat sisälämpötilaan. Ilmaa jäähdytettäessä siitä poistuu kosteutta, minkä seurauksena lämpötuntemus on parempi kuin vastaavan lämpöisessä kosteassa ilmassa.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asunnon sisäympärisön minimivaatimuksia. Sisäympäristön tulisi täyttää vähintään nämä vaatimukset, mutta yleensä toteutunut laatutaso on minimivaatimuksia parempaa.
Tarpeenmukaisessa poistoilmajärjestelmässä muutetaan vanha olemassa oleva järjestelmä energiatehokkaammaksi vaihtoehdoksi. Uusi järjestelmä tehostaa ilmavirtauksia asukkaiden asumisen tarpeen mukaan. Automaattisella tasapainotuksella ja säädöllä pienennetään energian kulutusta. Asukkaan voidessa pienentää ja tehostaa ilmavirtoja paranee rakennuksen energiatehokkuus. 
Ilmanvaihtolaitteiden tekniikka on ottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana melkoisen harppauksen. Karkeasti voi laskea, että nykyaikainen ilmanvaihtokone kuluttaa jopa puolet vähemmän energiaa kuin vuosituhannen vaihteen yleisimmät laitteet. Ilmanvaihtolaite voi olla järkevää uusia pelkästään taloudellisinkin perustein.
Automaatiota voi hyödyntää rakennuksen teknisten järjestelmien toimivuuden seurantaan, mutta varsinkin taloyhtiöissä on hyvä varmistua siitä, että hallituksella on käytössään riittävän selvät ja kattavat työkalut toimivuuden seurantaan. Teknisten järjestelmien ja niitä ohjaavan automaation hankintaan on hyvä sisällyttää mukaan myös työkalut toimivuuden varmistamiseen.