Katso alla olevasta luettelosta ratkaisuehdotuksia
Alla on luettelo ratkaisuista, joka on haettu oikealla näkyvien hakuvalintojen perusteella. Voit tarkentaa tai muuttaa hakua halutessasi. Kukin ratkaisuartikkeli kertoo jostakin valintojen mukaisessa korjausrakentamisessa mahdollisesti hyödyllisestä asiasta.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä lämmitysverkoston perussäädöstä. Perussäätö on tehokas keino välttää tarpeetonta energiankulutusta, mutta se unohtuu helposti muiden korjaustoimien jalkoihin.
Tuloilmaradiaattori on kehitetty koneellisiin poistoilmanvaihtojärjestelmiin sekä hybridi-ilmanvaihtojärjestelmiin. Tuloimaradiaattorissa ulkoseinässä olevan ilmakanavan kautta tuleva ulkoilma ohjataan paneeliradiaattoriin yhdistetyn tuloilmalaitteen kautta huonetilaan. Tuloilma on tällöin suodatettu ja lämmitetty. Koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä on Suomen rakennuskannassa yleisesti käytössä oleva mekaaninen ilmanvaihtojärjestelmä.
Ilmalämpöpumpulla voidaan kustannustehokkaasti lisätä rakennuksen energiatehokkuutta ja asuinmukavuutta sekä säästää lämmityskustannuksissa. Viime vuosien aikana ilmalämpöpumput ovat yleistyneet erityisesti omakoti-, rivi- ja kerrostalojen korjausrakentamisessa. Etenkin lämpimät kesät ovat kiihdyttäneet ilmalämpöpumppujen suosiota tehokkaan viilentämisominaisuuden myötä. Ilmalämpöpumpulla voidaan sekä lämmittää että viilentää, mutta markkinoilla on myös pelkkään viilennykseen tarkoitettuja malleja.
Korjausrakentamishankkeen käynnistämiseen tai edes sellaisen pohdintaan on hyvin monia erilaisia syitä. Tällä sivulla muistutetaan talotekniikkaan liittyvistä asioista, joita on hyvä ottaa huomioon kaikkea korjausrakentamista suunniteltaessa. Moni yksittäisenä remonttina toteutettu työ voi olla kalliimpi kuin, jos se toteutettaisiin osana oikein suunniteltua korjaushanketta.
Asetus 718/2020edellyttää itsesäätyvien laitteiden asentamiseen uusiin ja korjattaviin rakennuksiin, kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään. Mikäli automaatiota käytetään talotekniikan ohjaamiseen tai rakennuksessa on paikallista sähköntuotantoa, on asetuksen 718/2020 mukaan varmistuttava järjestelmien oikeasta toiminnasta.
Omakotitalon jäähdytyksen tehon tarve riippuu monesta asiasta, mutta ennen kaikkea ikkunoista tulevan auringon säteilyn määrästä. Myös talon muoto, sisäinen lämpökuorma, lämpöeristys, rakennusmateriaalit sekä tontin ominaisuudet vaikuttavat sisälämpötilaan. Ilmaa jäähdytettäessä siitä poistuu kosteutta, minkä seurauksena lämpötuntemus on parempi kuin vastaavan lämpöisessä kosteassa ilmassa.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asioita, mikäli harkitset suorasta sähkölämmityksestä luopumista.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asunnon sisäympärisön minimivaatimuksia. Sisäympäristön tulisi täyttää vähintään nämä vaatimukset, mutta yleensä toteutunut laatutaso on minimivaatimuksia parempaa.
Asuntokohtainen poistoilmalämpöpumppu on oiva valinta lämmitysmuodoksi energiatehokkaan kodin lämmitysjärjestelmäksi. Poistoilmalämpöpumpun toiminta perustuu asunnon poistoilman sisältämän energian talteen ottamiseen, jonka lämpöpumppu siirtää tilojen, käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen. Asunnon lämmitysenergiantarpeesta katetaan poistoilmalämpöpumpulla noin kolmannes ja loppu energiantarve katetaan sisäänrakennetulla sähkövastuksella tai muualle lämmönjakojärjestelmään tuotavalla lämpö- tai sähköenergialla.
Kun vanhoja rakennuksia remontoidaan, muuttuvat huonetilojen lämmöntarpeet usein merkittävästi pienemmiksi ja myös lämmöntarpeiden suhteet eri huoneiden välillä mahdollisesti. Näistä syistä johtuen pitää remontoitavalle rakennukselle tehdä asianmukainen uusi lämmöntarvelaskenta.
Lämmityslaitteen uusimisen yhteydessä on varmistuttava, että jokaisessa huoneessa on vähintäänkin radiaattoritermostaatti. Asetus eräiden rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista 718/2020 edellyttää, että uusiin rakennuksiin sekä sellaisiin olemassa oleviin rakennuksiin, joihin uusitaan lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus, asennetaan itsesäätyvät laitteet, jotka säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Esimerkiksi lämmitysradiaattorin termostaatti on itsesäätyvä laite.
Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä.