Katso alla olevasta luettelosta ratkaisuehdotuksia
Alla on luettelo ratkaisuista, joka on haettu oikealla näkyvien hakuvalintojen perusteella. Voit tarkentaa tai muuttaa hakua halutessasi. Kukin ratkaisuartikkeli kertoo jostakin valintojen mukaisessa korjausrakentamisessa mahdollisesti hyödyllisestä asiasta.
Ilmalämpöpumpulla voidaan kustannustehokkaasti lisätä rakennuksen energiatehokkuutta ja asuinmukavuutta sekä säästää lämmityskustannuksissa. Viime vuosien aikana ilmalämpöpumput ovat yleistyneet erityisesti omakoti-, rivi- ja kerrostalojen korjausrakentamisessa. Etenkin lämpimät kesät ovat kiihdyttäneet ilmalämpöpumppujen suosiota tehokkaan viilentämisominaisuuden myötä. Ilmalämpöpumpulla voidaan sekä lämmittää että viilentää, mutta markkinoilla on myös pelkkään viilennykseen tarkoitettuja malleja.
Kun vanhoja rakennuksia remontoidaan, muuttuvat huonetilojen lämmöntarpeet usein merkittävästi pienemmiksi ja myös lämmöntarpeiden suhteet eri huoneiden välillä mahdollisesti. Näistä syistä johtuen pitää remontoitavalle rakennukselle tehdä asianmukainen uusi lämmöntarvelaskenta.
Asetus 718/2020edellyttää itsesäätyvien laitteiden asentamiseen uusiin ja korjattaviin rakennuksiin, kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään. Mikäli automaatiota käytetään talotekniikan ohjaamiseen tai rakennuksessa on paikallista sähköntuotantoa, on asetuksen 718/2020 mukaan varmistuttava järjestelmien oikeasta toiminnasta.
Omakotitalon jäähdytyksen tehon tarve riippuu monesta asiasta, mutta ennen kaikkea ikkunoista tulevan auringon säteilyn määrästä. Myös talon muoto, sisäinen lämpökuorma, lämpöeristys, rakennusmateriaalit sekä tontin ominaisuudet vaikuttavat sisälämpötilaan. Ilmaa jäähdytettäessä siitä poistuu kosteutta, minkä seurauksena lämpötuntemus on parempi kuin vastaavan lämpöisessä kosteassa ilmassa.
Ilmanvaihtolaitteiden tekniikka on ottanut viimeisen kymmenen vuoden aikana melkoisen harppauksen. Karkeasti voi laskea, että nykyaikainen ilmanvaihtokone kuluttaa jopa puolet vähemmän energiaa kuin vuosituhannen vaihteen yleisimmät laitteet. Ilmanvaihtolaite voi olla järkevää uusia pelkästään taloudellisinkin perustein.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asunnon sisäympärisön minimivaatimuksia. Sisäympäristön tulisi täyttää vähintään nämä vaatimukset, mutta yleensä toteutunut laatutaso on minimivaatimuksia parempaa.
Asuntokohtainen poistoilmalämpöpumppu on oiva valinta lämmitysmuodoksi energiatehokkaan kodin lämmitysjärjestelmäksi. Poistoilmalämpöpumpun toiminta perustuu asunnon poistoilman sisältämän energian talteen ottamiseen, jonka lämpöpumppu siirtää tilojen, käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen. Asunnon lämmitysenergiantarpeesta katetaan poistoilmalämpöpumpulla noin kolmannes ja loppu energiantarve katetaan sisäänrakennetulla sähkövastuksella tai muualle lämmönjakojärjestelmään tuotavalla lämpö- tai sähköenergialla.
Asuntojen talotekniikkajärjestelmissä puhutaan oleskelutilojen kohdalla usein sekä jäähdytyksestä että viilennyksestä. Talotekniikkainfon ratkaisut-osiossa oleskelutilojen jäähdytyksellä tarkoitetaan järjestelmää, jolla asunnon sisälämpötila saadaan pidettyä haluttuna lähes kaikissa olosuhteissa ja viilennyksellä tarkoitetaan pienitehoisempaa järjestelmää, jolla sisäilman lämpötilan nousua pyritään rajoittamaan.
Lämmityslaitteen uusimisen yhteydessä on varmistuttava, että jokaisessa huoneessa on vähintäänkin radiaattoritermostaatti. Asetus eräiden rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista 718/2020 edellyttää, että uusiin rakennuksiin sekä sellaisiin olemassa oleviin rakennuksiin, joihin uusitaan lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus, asennetaan itsesäätyvät laitteet, jotka säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Esimerkiksi lämmitysradiaattorin termostaatti on itsesäätyvä laite.
Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä.
Vesikiertoinen lattialämmitys on nykyaikainen ja energiatehokas tapa luoda miellyttävä sisäilmasto. Lattialämmitys mielletään usein uudiskohteiden lämmönjakotavaksi, mutta se soveltuu erinomaisesti myös saneerauskohteiden lämmönjakotavaksi. Samalla järjestelmällä, jota käytetään lattialämmitykseen, voidaan myös hoitaa kesäaikaista viilennystä, mikäli käytettävissä on viileänlähde.
Liesikupua ja liesituuletinta tarvitaan ruuanlaiton yhteydessä syntyvien epäpuhtauksien ja kosteuden poistamiseen. Liesikuvun tai liesituulettimen toimivuus yhdessä muun ilmanvaihdon kanssa on suunniteltava aina erikseen ja on siis suunnittelijan ratkaisu. Suunnittelija arvioi, minkälaiset tuotteet soveltuvat kohteeseen. Ratkaisukuvaus kokoaa liesikuvuille ja liesituulettimille sekä niiden poistoputkille eli poistokanaville olevat määräykset ja ohjeet.