Katso alla olevasta luettelosta ratkaisuehdotuksia
Alla on luettelo ratkaisuista, joka on haettu oikealla näkyvien hakuvalintojen perusteella. Voit tarkentaa tai muuttaa hakua halutessasi. Kukin ratkaisuartikkeli kertoo jostakin valintojen mukaisessa korjausrakentamisessa mahdollisesti hyödyllisestä asiasta.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asioita, mikäli harkitset suorasta sähkölämmityksestä luopumista.
Automaatio on keskeisessä roolissa nykyaikaisessa talotekniikassa, sillä se mahdollistaa rakennusten teknisten järjestelmien tehokkaan ja tarpeenmukaisen käytön. Tämä artikkeli käsittelee automaation vaikutuksia energiatehokkuuteen, käyttökustannuksiin ja käyttäjien mukavuuteen.
Ilmavesilämpöpumppu on oiva valinta lämmitysmuodoksi niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Kehittyneen teknologian myötä ilmavesilämpöpumput soveltuvat pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi myös pohjoisen vaativaan ilmastoon. Ensisijaisena lämmönlähteenä on ulkoilma, josta saatavaa lämpöenergiaa siirretään lämpöpumpulla rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen.
Korjausrakentamishankkeen käynnistämiseen tai edes sellaisen pohdintaan on hyvin monia erilaisia syitä. Tällä sivulla muistutetaan talotekniikkaan liittyvistä asioista, joita on hyvä ottaa huomioon kaikkea korjausrakentamista suunniteltaessa. Moni yksittäisenä remonttina toteutettu työ voi olla kalliimpi kuin, jos se toteutettaisiin osana oikein suunniteltua korjaushanketta.
Vesikiertoinen lattialämmitys on nykyaikainen ja energiatehokas tapa luoda miellyttävä sisäilmasto. Lattialämmitys mielletään usein uudiskohteiden lämmönjakotavaksi, mutta se soveltuu erinomaisesti myös saneerauskohteiden lämmönjakotavaksi. Samalla järjestelmällä, jota käytetään lattialämmitykseen, voidaan myös hoitaa kesäaikaista viilennystä, mikäli käytettävissä on viileänlähde.
Asetus 718/2020edellyttää itsesäätyvien laitteiden asentamiseen uusiin ja korjattaviin rakennuksiin, kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään. Mikäli automaatiota käytetään talotekniikan ohjaamiseen tai rakennuksessa on paikallista sähköntuotantoa, on asetuksen 718/2020 mukaan varmistuttava järjestelmien oikeasta toiminnasta.
Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä.
Kun vanhoja rakennuksia remontoidaan, muuttuvat huonetilojen lämmöntarpeet usein merkittävästi pienemmiksi ja myös lämmöntarpeiden suhteet eri huoneiden välillä mahdollisesti. Näistä syistä johtuen pitää remontoitavalle rakennukselle tehdä asianmukainen uusi lämmöntarvelaskenta.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asioita, mikäli harkitset luopumista öljylämmityksestä.
Lämmityslaitteen uusimisen yhteydessä on varmistuttava, että jokaisessa huoneessa on vähintäänkin radiaattoritermostaatti. Asetus eräiden rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuuden vaatimuksista 718/2020 edellyttää, että uusiin rakennuksiin sekä sellaisiin olemassa oleviin rakennuksiin, joihin uusitaan lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus, asennetaan itsesäätyvät laitteet, jotka säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Esimerkiksi lämmitysradiaattorin termostaatti on itsesäätyvä laite.
Rakennuksen energiaremontti muuttaa rakennuksen ominaisuuksia. Huoneiden lämmöntarpeet muuttuvat, eikä niiden keskinäinen lämmöntarvesuhde enää ole entisensä. Lämmitysverkosto on hyvä mitoittaa uusiin olosuhteisiin ja vaatimuksiin sopivaksi. Se mitä vanhasta yleensä kannatta säilyttää on lämmitysverkoston siirto- ja nousulinjat. Radiaattorit ja kytkentäjohdot uusitaan. Uudet radiaattorit mitoitetaan matalalämpöjärjestelmään soveltuviksi ja radiaattoriventtiilit vaihdetaan tarkasti esisäädettäviksi.