Katso alla olevasta luettelosta ratkaisuehdotuksia
Alla on luettelo ratkaisuista, joka on haettu oikealla näkyvien hakuvalintojen perusteella. Voit tarkentaa tai muuttaa hakua halutessasi. Kukin ratkaisuartikkeli kertoo jostakin valintojen mukaisessa korjausrakentamisessa mahdollisesti hyödyllisestä asiasta.
Automaatiota voi hyödyntää rakennuksen teknisten järjestelmien toimivuuden seurantaan, mutta varsinkin taloyhtiöissä on hyvä varmistua siitä, että hallituksella on käytössään riittävän selvät ja kattavat työkalut toimivuuden seurantaan. Teknisten järjestelmien ja niitä ohjaavan automaation hankintaan on hyvä sisällyttää mukaan myös työkalut toimivuuden varmistamiseen.
Asuntokohtainen poistoilmalämpöpumppu on oiva valinta lämmitysmuodoksi energiatehokkaan kodin lämmitysjärjestelmäksi. Poistoilmalämpöpumpun toiminta perustuu asunnon poistoilman sisältämän energian talteen ottamiseen, jonka lämpöpumppu siirtää tilojen, käyttöveden ja tuloilman lämmitykseen. Asunnon lämmitysenergiantarpeesta katetaan poistoilmalämpöpumpulla noin kolmannes ja loppu energiantarve katetaan sisäänrakennetulla sähkövastuksella tai muualle lämmönjakojärjestelmään tuotavalla lämpö- tai sähköenergialla.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä automaation hyötyjä. Infograafi on pdf-muodossa ja voit jakaa sitä sähköisesti tai tulostaa paperille.
Kerrostaloissa, jotka on rakennettu1960-1990-luvuilla, ilmanvaihto on yleensä toteutettu koneellisella poistoilmanvaihdolla. Hyödyntämällä poistoilman lämpö käyttöveden ja lämmitysverkoston lämmitykseen saavutetaan huomattavia säästöjä lämmityskuluissa.
Lataa itsellesi käyttöön ja jaettavaksi infograafi, jossa on koottu yhteen joitakin keskeisiä asioita, mikäli harkitset suorasta sähkölämmityksestä luopumista.
Automaatio on keskeisessä roolissa nykyaikaisessa talotekniikassa, sillä se mahdollistaa rakennusten teknisten järjestelmien tehokkaan ja tarpeenmukaisen käytön. Tämä artikkeli käsittelee automaation vaikutuksia energiatehokkuuteen, käyttökustannuksiin ja käyttäjien mukavuuteen.
Ilmavesilämpöpumppu on oiva valinta lämmitysmuodoksi niin uudis- kuin korjausrakentamisessa. Kehittyneen teknologian myötä ilmavesilämpöpumput soveltuvat pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi myös pohjoisen vaativaan ilmastoon. Ensisijaisena lämmönlähteenä on ulkoilma, josta saatavaa lämpöenergiaa siirretään lämpöpumpulla rakennuksen ja käyttöveden lämmittämiseen.
Korjausrakentamishankkeen käynnistämiseen tai edes sellaisen pohdintaan on hyvin monia erilaisia syitä. Tällä sivulla muistutetaan talotekniikkaan liittyvistä asioista, joita on hyvä ottaa huomioon kaikkea korjausrakentamista suunniteltaessa. Moni yksittäisenä remonttina toteutettu työ voi olla kalliimpi kuin, jos se toteutettaisiin osana oikein suunniteltua korjaushanketta.
Vesikiertoinen lattialämmitys on nykyaikainen ja energiatehokas tapa luoda miellyttävä sisäilmasto. Lattialämmitys mielletään usein uudiskohteiden lämmönjakotavaksi, mutta se soveltuu erinomaisesti myös saneerauskohteiden lämmönjakotavaksi. Samalla järjestelmällä, jota käytetään lattialämmitykseen, voidaan myös hoitaa kesäaikaista viilennystä, mikäli käytettävissä on viileänlähde.
Asetus 718/2020edellyttää itsesäätyvien laitteiden asentamiseen uusiin ja korjattaviin rakennuksiin, kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään. Mikäli automaatiota käytetään talotekniikan ohjaamiseen tai rakennuksessa on paikallista sähköntuotantoa, on asetuksen 718/2020 mukaan varmistuttava järjestelmien oikeasta toiminnasta.
Maalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä.