3 Itsesäätyvät laitteet

Asetusteksti

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusiin rakennuksiin asennetaan itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvät laitteet on asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Jos alueen tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaavat toisiaan tai jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, itsesäätyvät laitteet saadaan asentaa siten, että ne säätävät lämpötilaa rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä tai jäähdytetyllä alueella.

Kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään, rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että itsesäätyvät laitteet asennetaan niihin tiloihin, joiden lämmitykseen vaihdettavaa tai lisättävää lämmönkehitintä tai lämmönjakokeskusta käytetään. Itsesäätyvät laitteet on asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Jos alueen tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaavat toisiaan tai jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan, itsesäätyvät laitteet saadaan asentaa siten, että ne säätävät lämpötilaa rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä alueella.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan, kun itsesäätyvien laitteiden asentaminen on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.

Opastava teksti

(Opastava teksti on kopioitu  asetuksen perustelumuistiosta)

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin rakennushankkeeseen ryhtyvälle velvollisuus huolehtia, että uusiin rakennuksiin asennetaan itsesäätyvät laitteet. Itsesäätyvät laitteet olisi asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Laitteet saisi asentaa myös siten, että ne säätävät lämpötilaa vaihtoehtoisesti rakennuksen tai rakennuksen osan määrätyllä lämmitetyllä tai jäähdytetyllä alueella. Edellytyksenä aluetason lämpötilan säätelylle olisi se, että alueella sijaitsevien tilojen sisäympäristöä koskevat vaatimukset vastaisivat toisiaan. Komission suuntaviivojen mukaan tällaisia tiloja voisivat olla esimerkiksi toimistorakennuksessa sijaitsevat vierekkäiset toimistot. Aluetason säätely olisi mahdollista myös silloin, jos alueen huoneita ei ole rakenteellisesti erotettu toisistaan. Komission suuntaviivoissa esitetty esimerkki tällaisesta tilanteesta on, kun asunnon olohuoneeseen liittyy avokeittiö. Uudisrakentamisen kohdalla huonelämpötilan säätö itsesäätyvillä laitteilla koskisi myös jäähdytystilannetta, eikä pelkästään lämmitystilannetta.  

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin rakennushankkeeseen ryhtyvälle velvollisuus huolehtia siitä, että itsesäätyvät laitteet asennetaan, kun rakennuksen lämmönkehitin tai lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään. Itsesäätyvät laitteet tulisi asentaa niihin tiloihin, joiden lämmitykseen vaihdettavaa tai lisättävää lämmönkehitintä tai lämmönjakokeskusta käytetään.  

Direktiivissä säädetään vain lämmönkehittimistä, mutta pykälän 2 momentissa esitetään, että velvoite koskisi myös lämmönjakokeskusta. Tällainen laite on kaukolämpöön liitetyssä rakennuksessa. Kaukolämpö käsitellään komission suuntaviivoissa seuraavasti: ”Jos kyseessä on olemassa oleva rakennus, joka on liitetty kaukolämpöjärjestelmään ja jota ei ole varustettu lämmönkehittimillä rakennuksen tasolla, itsesäätyvien laitteiden asentamista koskevaa vaatimusta sovellettaisiin yleensä silloin, kun kaukolämpögeneraattorit vaihdetaan. Tämä voi joissakin tapauksissa aiheuttaa hankaluuksia, jotka liittyvät esimerkiksi omistajuuteen tai taloudelliseen toteutettavuuteen. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltiot voivat tutkia vaihtoehtoisia tapoja varmistaa, että itsesäätyvät laitteet asennetaan, esimerkiksi seuraavasti: a) vaatia, että itsesäätyvät laitteet asennetaan, kun rakennuksen lämmönvaihtimet vaihdetaan; b) laatia ja toteuttaa itsesäätyvien laitteiden asteittaista käyttöönottoa koskevan etenemissuunnitelman, jolla pyritään kattamaan kaikki rakennukset, mutta hajauttamaan kustannukset riittävälle ajanjaksolle.” Suomessa itsesäätyvien laitteiden liittäminen kaukolämpölaitoksen lämmöntuotantolaitteiden vaihtoon ei ole järkevä vaihtoehto. Kaukolämmitettyjä rakennuksia on Suomessa paljon. Esimerkiksi asuinkerrostaloissa kaukolämpö on pääasiallinen lämmitysmuoto. Energiatehokkuuden edistämisen ja rakennusten omistajien tasapuolisen kohtelun kannalta on kuitenkin tarpeen, että vaatimukset kohdistuvat myös kaukolämpöön liitettyihin rakennuksiin. Siksi pykälän 2 momentissa esitetään, että itsesäätyvät laitteet asennetaan myös, kun lämmönjakokeskus vaihdetaan tai lisätään.  

Pykälän 2 momentin mukaan itsesäätyvät laitteet olisi asennettava siten, että ne säätävät erikseen lämpötilaa kussakin huoneessa. Itsesäätyvät laitteet saataisiin asentaa myös siten, että ne säätävät lämpötilaa vaihtoehtoisesti määrätyllä lämmitetyllä alueella, samoin reunaehdoin kuin 1 momentissa. Toisin kuin pykälän 1 momentissa, ei pykälän 2 momentissa edellytetä itsesäätyviä laitteita jäähdytykseen käytettävään järjestelmään.  

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin 1 ja 2 momentin soveltamisesta siten, että näitä momentteja sovellettaisiin vain, kun itsesäätyvien laitteiden asentaminen on teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Tämä vastaa direktiivin 8 artiklan 1 kohdan soveltamista. Komission suuntaviivoissa on esitetty esimerkkejä tilanteista, jossa soveltaminen ei olisi teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Yksi selkeä esimerkki tapauksesta, jossa itsesäätyvien laitteiden asentaminen huoneeseen tai alueelle ei olisi teknisesti toteutettavissa, on tilanne, jossa huonetta tai aluetta ei lämmitetä (tai jäähdytetä). Toisena ongelmallisena esimerkkinä komission suuntaviivoissa tuodaan esille tietyt lattialämmitysjärjestelmien tyypit olemassa olevissa rakennuksissa. Itsesäätyviä laitteita ei voida jälkikäteen asentaa näihin tekemättä merkittäviä muutoksia järjestelmiin ja/tai rakennukseen, mikä johtaisi väistämättä kestämättömiin kustannuksiin. Asentaminen ei siten olisi teknisesti eikä taloudellisesti toteutettavissa. Taloudellinen toteutettavuus voi muodostua ongelmaksi myös olemassa olevissa rakennuksissa, jos itsesäätyvien laitteiden asentamisesta aiheutuvat kustannukset ovat liiallisia lämmönkehittimen vaihtamisesta aiheutuviin kustannuksiin nähden. 

Sivu tekstimuodossa Lataa sivu PDF:nä
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä

Kommentit

Toimitus

Vesikiertoisissa lattialämmitysjärjestelmissä ei usein ole termostaattia tai lämpötilansäädintä, vaan vesi kiertää jatkuvasti lämmityspiirissä.

Onko jatkossa asennettava termostaatti tai säädin myös kylpyhuoneisiin, joissa on vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä? 

15.02.21 16:13 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by Toimitus

Kylpyhuoneissakin on oltava ratkaisu, joka ohjaa itsesäätyvästi kylpyhuoneen lämmityslaitetta. Lämmitysteho ei voi määräytyä esimerkiksi toisen huonetilan tai ulkolämpötilan perusteella, jotta asetuksen vaatimus täyttyisi. Kylpyhuonekohtainen termostaatti tai säädin ovat käytännössä tunnettuja ja toimivia ratkaisuja.

08.09.21 09:15 Ikilinkki
Jarmo Mäenpää (ei varmistettu)

Märkätilojen vesikiertoista lattialämmitystä on perinteisesti ohjattu käsisäätöventtiilillä. Vaatiiko uusi asetus muutosta tähän käytäntöön?

16.02.21 11:44 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by Jarmo Mäenpää (ei varmistettu)

Vaatii, sillä itsesäätyvien laitteiden on mahdollistettava lämmitystehon automaattinen säätäminen sisälämpötilan mukaan ja mahdollisesti muiden parametrien mukaan. Käsisäätöventtiili ei täytä itsesäätyvyysvaatimusta.

Mikäli teknisesti ja taloudellisesti on mahdollista, käytetään joko huonelämpötilan säätämistä tai lattian lämpötilan säätämistä. Esimerkiksi lattian suuren massan vuoksi lämpötilan säätäminen on melko hidastakin ja voi jopa olla, että huonelämpötilan säätäminen kylpyhuoneessa, jossa lämpötilan vaihtelut ovat nopeita, olisi vaikea toteuttaa massiivisen lattian avulla.

Sillä sijaitseeko termostaatti/säädin märkätilassa vai kuivatilassa, ei ole merkitystä, vaan ainoastaan sillä, mitä lämpötilaa anturi mittaa.

08.09.21 09:11 Ikilinkki
Tommi Hyvärinen (ei varmistettu)

Onko tuon mukaan tulkittavissa että esim. sauna ja wc-tila, olla erikseen ohjattavissa toisistaan riipumattomana , Miten saunaan termostaatin laittaminen on edesteknisesti järkeävästi toteuttavissa.

03.05.21 15:20 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by Tommi Hyvärinen (ei varmistettu)

Kylpyhuone ja samaan kylpyhuoneeseen liittyvä sauna voidaan toteuttaa yhdellä lämmityspiirillä, jossa on itsesäätyvä laite.

Erillisten wc-tilojen ja esimerkiksi vaatehuoneiden ratkaisut on harkittava kohteen vaatimusten mukaan ja jätetään suunnittelijan ratkaistavaksi asetuksen 3:nnen § 1. kappaleen pohjalta. Vaatehuone voi olla samaa aluetta esim. makuuhuoneen kanssa ja sen voidaan ajatella olevan siis samanlainen sisäympäristöä koskevien vaatimusten osalta, kun ko. makuuhuone, eikä siten tarvitse omaa säädintään.

08.09.21 09:16 Ikilinkki
Saija Nieminen (ei varmistettu)

Miten asetuksen mukaan on tulkittavissa erillis- WC:t ja vaatehuoneet? Onko tulkittava, että myös nämä tilat vaativat oman ohjauksen?

19.11.21 10:31 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Plain text

  • Sallitut HTML-tagit: <em> <strong> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <drupal-entity data-*>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.