Katso alla olevasta luettelosta ratkaisuehdotuksia
Alla on luettelo ratkaisuista, joka on haettu oikealla näkyvien hakuvalintojen perusteella. Voit tarkentaa tai muuttaa hakua halutessasi. Kukin ratkaisuartikkeli kertoo jostakin valintojen mukaisessa korjausrakentamisessa mahdollisesti hyödyllisestä asiasta.
Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Korjausrakentamisesta annetaan tarvittaessa oma asetus.
Asetuksen alussa viitataan maankäyttö- ja rakennuslain niihin kohtiin, joiden nojalla asetuksen määräykset on annettu. Kohdat ovat:
Sisällysluettelomalli yhteenvedon tekemiseen kohteen LVI-suunnittelun perusteista löytyy Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n ylläpitämälle Topten-organisaation Rakentamisen yhteiset käytännöt -sivustolta.
Huonetiloissa tulee olla ilmanvaihto, jolla käyttöaikana taataan terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilman laatu.
Ilmanjako suunnitellaan mahdollisimman tehokkaaksi siten, että tuloilma virtaa oleskeluvyöhykkeelle ja että epäpuhtaudet kulkeutuvat poistoilman päätelaitteita kohden. Näin vältetään epäpuhtauksien leviämistä oleskeluvyöhykkeelle. Tuloilma ei saa virrata oleskeluvyöhykkeen ohi poistoilman päätelaitteisiin.
24.1 Huoltoreitit ja pääsy ilmanvaihtokonehuoneisiin
IV-konehuoneen suunnittelussa ja toteutuksessa varmistutaan siitä, että kulkuväylän vapaa vähimmäiskorkeus on pääsääntöisesti 2100 mm. Oviaukon kohdalla korkeus saa olla välttämättömien karmien ja kynnysten verran pienempi.
Tällä sivulla on ladattavissa suomennettu Euroventin suositus 4/23 ilmanvaihdon suodattimien suodatusluokan valinnasta ilmanvaihdon sovelluksiin. Alkuperäiskielinen ja muun kielisiä versioita on saatavilla verkko-osoitteesta www.eurovent.eu.
Kolmas painos
Poistoilman johtaminen rakennuksesta perustuu taulukon 13.1 poistoilmaluokitukseen.
Taulukko 13.1 Poistoilmaluokat, niiden käytön rajoitukset ja esimerkkejä.
Ilmanvaihtojärjestelmän kanavisto on tavanomaisissa rakennuksissa yleensä riittävän tiivis, kun se on tiiviydeltään vähintään tiiviysluokkaa B. Tiiviysluokan B suurin sallittu vuotoilmavirta on esitetty käyrästönä muiden tiiviysluokkien kanssa kuvassa 19.1.
Tämä opas koostuu opastavista teksteistä, jotka on tehty yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ympäristöministeriön sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetuksen soveltamisen tueksi. Yksittäiset ohjeet on järjestetty asetuksen pykälien mukaisiin alakohtiin. Varsinaiset asetustekstit on kopioitu asetuksesta.
Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) kaikki osat uudistettiin maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen johdosta. Uudistamishankkeen tavoitteena oli, että uudistettua kokoelmaa voitaisiin käyttää niissä hankkeissa, joiden rakennuslupaa haetaan vuoden 2018 alun jälkeen.
Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava ja rakennettava rakennuksen suunnitellun käyttötarkoituksen ja käytön perusteella siten, että se luo omalta osaltaan edellytykset tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle sisäilmastolle.
Rakennusten vaipan yli vallitsevan paine-eron hallitseminen tiiviissä rakennuksissa on rakennusvaipan tiiviystason parantuessa tullut entistä tärkeämmäksi. Ilmanvirtojen tasapaino on keskeinen paine-eroon vaikuttava asia ja siihen tulee kiinnittää erityistä huomiota ilmanvaihdon suunnittelussa