27 Ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuuden toteaminen

Asetusteksti

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattu ja säädetty, ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho on määritetty ja ilmanvaihtojärjestelmä on saatettu toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa. Rakennuksen ja sen ilmanvaihtojärjestelmän on oltava puhdas ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä sekä ennen järjestelmän käyttöönottoa. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan ilmanvaihtojärjestelmän suunnitelmanmukaisuudesta.

Hyväksyttävät poikkeamat suunnitelluista arvoista voivat olla seuraavia:

  1. ilmavirta järjestelmä- ja huoneistokohtaisesti ± 10 prosenttia;
  2. ilmavirta huonekohtaisesti ± 20 prosenttia, kuitenkin siten, että poikkeama voi aina olla vähintään 1 dm3/s;
  3. ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho + 10 prosenttia.

Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät sekä mittaustuloksen poikkeamat että mittausepävarmuuden, joka on esitettävä mittaustulosten yhteydessä. Mittausmenetelmän ja mittauslaitteiden on sovelluttava mitattavan ilmavirran mittaukseen. Mittauslaitteiden on oltava kalibroituja, kalibroinnin on oltava voimassa ja mittausarvoa on korjattava kalibroinnin mukaan.

Opastava teksti

Ennen ilmavirtojen säätö- ja mittaustyöhön ryhtymistä on varmistauduttava tilojen ja kanavien sisäpuolisesta puhtaudesta. Puhtaustarkastukset kirjataan tarkastusasiakirjaan.

Lvi-aloittamiskokouksessa nimetään kunkin työvaiheen vastuuhenkilö, joka tekee merkinnän tarkastuksestaan tarkastusasiakirjaan.

Ilmanvaihtojärjestelmän sähkölaitteiden toiminta kokeillaan lopullisilla virtayhteyksillä sulakkeet kiinnitettyinä. Toimintakokeet suoritetaan ennen ilmavirtojen mittausta ja säätöä.

Ennen toimintakokeiden aloittamista tarkistetaan, ettei rakennus tai ilmanvaihtojärjestelmä ole niin keskeneräinen, että se vaikuttaisi ilmavirtoihin, paineisiin tai siirtoilman virtaussuuntiin. 

Ovien, ikkunoiden ja virtaussäleiköiden tulee olla paikalleen asennettuja. Rakennuksen ilmantiiviysmittaus tehdään ennen ilmavirtojen säätöä ja mittausta. Ilmavirtojen mittaus suoritetaan siten, että suodattimien painehäviö on puolet maksimipainehäviöstä. Ulko- ja sisäovien ja ikkunoiden on oltava suljettuina mittauksen aikana. 

Ilmavirtojen perussäätö tehdään yleisimmän käyttötilanteen mukaisella käyttöajan tehostamattomalla ilmavirralla. Säätölaitteiden asetus suoritetaan eri vuodenaikojen keskimääräisiä olosuhteita vastaavissa käyttötilanteissa. Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ollessa, on ilmavirtojen mittaukset tehtävä suunnittelijan määrittämissä eri käyttötilanteissa (esim. IMS:it minimillä, maksimilla ja "normaalilla").

Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot säädetään ja mitataan järjestelmän käyttöajan mitoitusilmavirralla.

Tarpeenmukaisen ilmanvaihdon ollessa kyseessä virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot säädetään ja mitataan suunnittelijan määrittämissä eri käyttötilanteissa.

Asunnoissa ilmavirrat tarkistetaan myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.

Tuloilmalaitteiden ilmanjako tarkistetaan pistokokeenomaisesti esimerkiksi savun avulla. Tarpeenmukaisessa ilmanvaihdossa erityisesti minimi-ilmavirroilla on toki otettava tuloilman ja huoneilman välinen lämpötilaero huomioon.

Suunnitelmanmukaisuuden toteamista on myös ilmanvaihdon lisäaika- ja tehostuspainikkeiden testaaminen ottaen huomioon, että tulon ja poiston pitäisi yleensä tehostua samanaikaisesti.

Myös erillispoistojen käynnistyskytkimien toiminta tulee testata.

Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joissa esitetään mittausvälineet, suunnitelman mukaiset ja mitatut ilmavirrat, päätelaitteen tyyppi, säätöasento ja painehäviö. Rakennuksen ulkoiset olosuhteet kirjataan mittauspöytäkirjaan. Niitä ovat: ulkolämpötila, ilman kosteus, tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine. Pöytäkirjassa on oltava mittausta valvovan henkilön (rakennusvaiheen vastuuhenkilön) varmennus ja siitä on tehtävä merkintä tarkastusasiakirjaan. 

Pöytäkirjoihin voi lisätä huomioita sisäympäristöstä ja siihen kohdistuvista mittauksista ja arvioista (huoneen melutaso, ilman liike ja lämpötila jne). Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän aiheuttama äänitaso on suositeltavaa mitata ilmamäärämittausten yhteydessä.

Hyväksyttävät poikkeamat mitoitusarvoista ovat seuraavat:

  1. ilmavirta järjestelmäkohtaisesti ± 10 %;
  2. ilmavirta huonekohtaisesti ± 20 %.

Vakioilmavirtaisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho mitataan järjestelmän käydessä tehostamattomilla käytönajan ilmavirroilla.

Muuttuvailmavirtaisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho mitataan ilmanvaihtojärjestelmän toimiessa tilojen suunniteltua tavanomaista käyttöä vastaavassa toimintapisteessä. Mittauksen aikana ilmanvaihdon tehostus on käytössä tiloissa, joissa tehostusta tyypillisesti tarvitaan normaalin toiminnan aikana ja muiden tilojen ilmavirrat ovat tehostamattomien käytönajan ilmavirtojen mukaisia.

Vaatimustaso ominaissähköteholle on esitetty ympäristöministeriön asetuksessa uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1010/2017 § 30).

Sähkötöiden vastuuhenkilö ilmoittaa laitteiston ottaman virta-arvon, jonka perusteella ilmanvaihtotöiden vastuuhenkilö laskee laitteiston/järjestelmän ominaissähkötehon. Esimerkiksi ilmanvaihtotöiden valvoja tai suunnittelija tarkastaa rakennushankkeeseen ryhtyneen edustajana ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehoa ilmaisenvan luvun oikeellisuuden.

Hyväksyttävät poikkeamat sisältävät mittausepävarmuuden, jonka suuruus on ilmoitettava mittaustuloksen yhteydessä. Mittaustuloksen hyväksyttävä poikkeama saadaan vähentämällä hyväksyttävästä poikkeamasta mittausepävarmuus.

Esimerkki:

  1. Jos huoneen suunnitteluilmavirta on 10 dm3/s, on hyväksyttävä poikkeama ±2 dm3/s.
  2. Jos kalibrointitodistuksen perusteella mittalaite näyttää 0,4 dm3/s liian vähän, lisätään mittausarvoon 0,4 dm3/s. (Mittausarvo 10 dm3/s + kalibrointi 0,4 dm3/s = mittaustulos 10,4 dm3/s) Usein mittalaitteet säädetään kalibroinnin yhteydessä niin, että ne näyttävät mittaustuloksen, eikä mittausarvoa tarvitse erikseen korjata.
  3. Jos käytetyn mittalaitteen ja mittausmenetelmän yhdistetty mittausepävarmuus on ±0,9 dm3/s, on mittaustuloksen oltava välillä 8,9 ... 11,1 dm3/s. Kalibroinnin mukaisesti korjattu mittaustulos 10,4 dm3/s on siis hyväksyttävän poikkeaman sisällä.
Sivu tekstimuodossa Lataa sivu PDF:nä
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä

Kommentit

juhani.hyvarinen

Sähköpostikommentti,

4. kappale: Mittaus suoritetaan siten, että suodattimien painehäviö on puolet maksimipainehäviöstä. Ulko- ja sisäovien ja ikkunoiden on oltava suljettuina mittauksen aikana. 

Tarkoittaako tämä alla oleva oppaan kohta että lähtökohtaisesti ilmavirtojen mittauksessa sekä ulkoilma- ja poistoilmasuodattimista peitetään niin suuri pinta-ala että maksimipainehäviöstä eli vaihtovälin painehäviöstä puolet toteutuu?

23.11.18 15:13 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by juhani.hyvarinen

tämän kohdan tarkoituksena on tuoda esille sitä, että ilmavirtojen pitää toteutua myös käytön aikana, jolloin esimerkiksi suodatin on kuormittunut. Se miten mittaus toteutetaan olisi jatkossa hyvä kuvata riittävän tarkalla esimerkillä. Tällä hetkellä esimerkkiä ei kuitenkaan ole käytettävissä. Kommentissa esitetty tapa on varmastikin yksi mahdollinen tapa, mutta varmasti myös muita tapoja löytyy.

03.05.19 16:25 Ikilinkki
juhani.hyvarinen

sähköpostikommentti: 

Kappale 13: Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, joissa esitetään mittausvälineet, suunnitelman mukaiset ja mitatut ilmavirrat, päätelaitteen tyyppi, säätöasento ja painehäviö. Rakennuksen ulkoiset olosuhteet kirjataan mittauspöytäkirjaan. Niitä ovat: ulkolämpötila, ilman kosteus, tuulen suunta ja nopeus sekä ilmanpaine. Pöytäkirjassa on oltava mittausta valvovan henkilön (rakennusvaiheen vastuuhenkilön) varmennus ja siitä on tehtävä merkintä tarkastusasiakirjaan.

MIksi ilmanpaine mitataan ja kirjataan?

23.11.18 15:15 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by juhani.hyvarinen

Ilmavirtojen mittauksista olisi hyvä tehdä jatkossa esimerkki, jossa käytäisiin läpi mittauksen tekemistä ja mittauksen epävarmuuden arviointia. Tällöin tulisi käytyä läpi myös se, mitkä olosuhdetekijät on kirjattava ylös ja perusteet kirjaamiselle.

03.05.19 16:29 Ikilinkki
Jyrki Lönnström (ei varmistettu)

In reply to by juhani.hyvarinen

Esim ilmanpaine vuonna 2022 Hki Kaisaniemi
Min ilmanpaine 961,6 hPa jolloin tiheys muuttuu -5,1 % normipaineeseen 1013,25 hPa
Keskiarvo 1012,81 hPa
Max 1047,60 hPa jolloin tiheys muuttuu +3,4 % normipaineeseen 1013,25 hPa
Puhaltimen tehotarve on verrannollinen ilman tiheyteen ja tätä kautta SFPv mittaus korjataan ilmanpaineeseen 1013,25 hPa.

13.02.23 11:36 Ikilinkki
Antti Alanko (ei varmistettu)

Ilmavirtojen perussäädön aikana rakennuksessa ei saa olla käynnissä muuttoa, ikkunoiden pesua tai muuta paljon ikkunoiden ja ovien toistuvia avaamisia aiheuttavia toimintoja. Säätöä ei yleensä ole suositeltavaa toteuttaa tuulen keskinopeuden ollessa yli 5m/s. Mittausten yhteydessä on suositeltavaa toteuttaa rakennuksen painesuhteiden seurantamittaukset. Säätötyön jälkeen väliovien avaaminen/sulkeminen ei saa vaikuttaa merkittävästi päätelaitteiden ilmavirtoihin.
Viitteeksi kannattaa ottaa tuleva ympäristöministeriön paine-eron mittaus- ja säätöohje.

Mittaus- ja säätö vaatii riittävästi aikaa. Säädöille tulisi varata kunnolla sille rauhoitettua aikaa, jolloin rakennuksessa ei tapahdu juurikaan muuta toimintaa.

IMS-järjestelmissä tulee mittauksin varmistaa ilmamääräsäätimien eri toimintapisteiden ilmavirrat ja mikäli on tilakohtaiset säätimet, tulee mitata tilakohtaiset painesuhteet kaikilla käytettävillä tehotasoilla.

Hyväksyttävät poikkeamat:
Poikkeamat eivät saa olla esim. tulo -20% ja poisto +20%. Tasapainoiseksi suunnitellussa tilassa tulo- ja poistoilmavirtojen välinen ero voisi olla maksimissaan esimerkiksi 10 %. Eli jos säädetty tuloilmamäärä on -20% suunnitteluarvosta, tulisi poistoilmamäärän olla korkeintaan +10% SÄÄDETTYÄ tuloilmavirtaa korkeampi.

29.03.19 19:37 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by Antti Alanko (ei varmistettu)

Samoin kuin muut tämän kappaleen komentit myös tähän vastauksena on, että aihepiiristä olisi hyvä tehdä esimerkki, jossa käydään riittävän yksityiskohtaisesti sekä mittaustapahtuma, että sen epävarmuuksien arviointia. Tällä hetkellä esimerkkiä ei ole käytettävissä ja vastaanoton tarkistusmittauksissa on tukeuduttava mittausten tekijöiden ammattitaitoon ja osaamiseen.

03.05.19 16:31 Ikilinkki
Juha Lindfors (ei varmistettu)

Hei!
Oppaassa puhutaan ominaissähkötehosta (SFP-luku), mutta ei kerrota missä lukuarvot vaatimuksille löytyvät. Oppaassa olisi hyvä olla vähintään viittaus tai myös html-linkki vaatimuksiin. Vaatimukset löytyvät Ympäristoministeriön asetuksesta 1010/2017. Alla lainaus tekstistä:

"
30 §
Rakennuksen koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho

Jos rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä, voi koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho olla enintään 1,8 kW/(m3/s) ja koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho enintään 0,9 kW/(m3/s).

Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähköteho voi ylittää edellä mainitut arvot rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston niin edellyttäessä."

09.09.20 14:31 Ikilinkki
Toimitus

In reply to by Juha Lindfors (ei varmistettu)

Hyvä ehdotus. Kiitoksia. Päivitetään opasta lisäämällä siihen linkki tuohon mainittuun asetukseen.

14.09.20 09:21 Ikilinkki
Martti Airasvaara (ei varmistettu)

Suodattimen pinta-alan peittäminen on huono vaihtoehto, koska tällöin puhaltimen vastapaine kasvaa, kasvattaen samalla myös sfp-lukua ,samoin suodatin voi rikkoutua(repeytyä). Helpompi tapa on mitata ilmavirrat sellaisella suodattimella, jonka alkupainehäviö on halutun suuruinen...

23.09.20 16:00 Ikilinkki

Lisää uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Plain text

  • Sallitut HTML-tagit: <em> <strong> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <drupal-entity data-*>
  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.