Talotekniikkainfon kevään 2023 aikana tehty päivityskierros on nyt valmistunut ja muutokset on viety julkaisualustalle. Muutokset on listattu alle (poistot yliviivauksin ja lisäykset alleviivauksin).
- Sisäilmasto ja ilmanvaihto -oppaan muutokset
- Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan muutokset
- Linkit saatuihin kommentteihin
Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -oppaan päivityskierros on kesken ja se valmistunee syksyn alussa.
Ystävällisin terveisin
Juhani Hyvärinen
Talteka
Sisäilmasto ja ilmanvaihto -oppaan muutokset kevään 2023 päivityskierroksella
Muutokset käsiteltiin päivitystyöryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:
- Petri Perkiömäki Helsingin kaupunki
- Juha Likonen Helsingin kaupunki
- Satu Kääpä Helsingin kaupunki
- Janne Korhonen Vantaan kaupunki
- Jorma Railio
- Sasu Karkiainen A-Insinöörit Teollisuus ja Talotekniikka Oy
- Mikko Saari Eurofins Expert Services Oy
- Oskari Mattila ETS Nord
- Jari Hotokainen Granlund Oy
- Jarmo Kuitunen Ins tsto Jarmo Kuitunen Oy
- Tuire Tommila Metsta
- Marko Issakainen Sweco Finland Oy
- Juhani Hyvärinen Talteka
Kiitoksia päivitystyöhön asiantuntemustaan ja aikaansa antaneille ryhmän jäsenille samoin kuin palautetta antaneille henkilöille.
Muutokset hyväksyttiin sisäympäristöryhmän kokouksessa 16.5.2023 ja julkaistiin kesäkuussa 2023.
9 Ulkoilmavirrat
Opastavan tekstin viimeinen kappale
Tilat, joissa on merkittäviä sisäisiä kosteuskuormia (esim. asuinhuoneistot, pesutuvat ja kuivaushuoneet), suunnitellaan ulkoilmaan nähden lievästi alipaineisiksi (2-5 Pa), jotta kostea sisäilma ei pääse tunkeutumaan rakenteisiin.
10 Ilmavirtojen ohjaus
Opastavan tekstin toinen kappale
Ilmavirtojen tehostus ja pienennys suunnitellaan siten, että tulo- ja poistoilmavirrat säilyvät tasapainossa kaikissa tilanteissa.
Asuinrakennuksen ilmanvaihdon ohjaus suunnitellaan siten, että asunnon käyttöajan tehostettu ilmavirtatuloilmavirta on vähintään 30 % suurempi kuin käyttöajan ilmavirta. Ilmanvaihtojärjestelmän mitoituksessa tulee varmistaa, että vetokriteerit ja huonetilojen äänitasot eivät ylity tehostustilanteessa.
Kuva 10.1. muuttunut niin, että tehostuskertoimen minimi on nostettu 1,15:een entisen 1.1:n sijasta.
……
Kuvan 10.1 alapuolella oleva esimerkki muutettu vastaamaan uusittua kuvaa.
Esimerkki: Keskitetyllä ilmanvaihtojärjestelmällä varustetussa kerrostalossa on 2015 asuntoa, joiden ilmanvaihdon tehostusta voidaan ohjata huoneistokohtaisesti. Kunkin huoneiston käyttöajan ilmavirta on 25 l/s. Ilmanvaihtokoneen käyttöajan ilmavirta on 500 dm³/s. Kuvasta 10.1 saadaan tehostuskertoimeksi 1.14noin 1.19 ja kaavasta 10.1 ilmanvaihtokoneen ilmavirraksi tehostustilanteessa 570595 dm³/s. Mikäli ilmanvaihdon tehostusta ohjattaisiin rakennuskohtaisesti, olisi ilmanvaihtokoneen ilmavirta tehostustilanteessa 650 dm³/s.
Lisätty opastavan tekstin viimeinen kappale
Ilmanvaihdon suunniteltu käyttötapa viedään osaksi rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta.
14 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen
Lisätty taulukkoon 14.1 alaviite 2
|
Viereisen huoneiston parveke |
32) |
2) Tulkinnat viereisen parvekkeen ilman laatua heikentävästä vaikutuksesta vaihtelevat. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi perustellusta syystä tulkita, että huoneiston ulkoilmalaitteeseen viereiseltä parvekkeelta kulkeutuva ilma ei vaikuta merkittävästi kyseiseen huoneistoon otettavan ulkoilman laatuun. Tämä mahdollistaa ulkoilmalaitteen sijoittamisen parvekkeen pieleen, jolloin se tulee lähelle naapuriparveketta sivusuunnassa.
Lisätty kuvan 14.1 alle toiseen tekstikappaleeseen viittaus ARK05-korttiin.
Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta. Sisään otettavan ulkoilman laatua heikentäviä rakennusosia tai rakenteita voivat olla esimerkiksi ulkoseinien tuuletusraot, lasitetut parvekkeet (katso myös PKS-rava.fi ARK 05-ohjekortti Ilmanotto lasitetulta parvekkeelta ja luhtikäytävältä), atriumtilat ja kaksoisjulkisivut, vesikaton alapuoliset ullakkotilat, ilman esilämmittämiseen tarkoitetut katto- ja seinärakenteet ja maakanavat sekä rakenneaineiset kanavat, rakenneaineiset kammiot ja rakenneaineiset konehuonekammiot.
Lisätty taulukkoon 14.3 alaviite 2
|
Seinäpuhalluslaitteen etäisyys toisten huoneistojen ulkoilmalaitteista, parvekkeista 2) ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista 2) |
vähintään 3 m |
2) Tulkinnat seinäpuhalluslaitteen riittävästä etäisyydestä naapurin parvekkeeseen ja erikseen määriteltyyn avattavaan ikkunaan vaihtelevat. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi perustellusta syystä tulkita, että seinäpuhalluslaitteen kautta poistettava ilma ei vaikuta merkittävästi viereisen parvekkeen tai viereisen asunnon avattavan ikkunan ilmanlaatuun tuuletustilanteessa. Tällöin ulospuhalluslaitteen etäisyyttä parvekkeeseen tai ikkunaan tarvitse rajoittaa.
Lisätty opastavan tekstin viimeinen kappale
Vaatimus asuin- ja majoitustilan ikkunan avattavuudesta tulee ”asuntosuunnitteluasetuksen” 1008/2017 5:nnestä pykälästä, jonka perustelumuistiossa sanotaan, että avattava ikkuna mahdollistaisi huonekohtaisen tuuletettavuuden myös tekniikan häiriötilanteessa. Tästä syystä avattavaksi ikkunaksi on tulkittu käyvän myös parvekkeen ovi tai ranskalainen parveke.
15 Palautus-, siirto- ja kierrätysilma
Lisätty opastavan tekstin viimeinen kappale
Ammattikeittiön tuloilman ottamisesta siirtoilmana on ohjeita esimerkiksi LVI 06-10304 ohjekortissa.
17 Ilman jako ja poisto
Lisätty opastavaan tekstiin uusi kappale keskivaiheille (5. kappale)
Hotelli- ja majoitushuoneisiin, joissa on keittomahdollisuus, suunnitellaan yleispoisto myös huoneen puolelle.
18 Ilmanvaihdon yhdistäminen
Opastava teksti, 3. kappale
Enintään kolmen WC:n-tilojen tai muun ilmanpuhtaudeltaan vastaavan tilan poistoilma voidaan johtaa omalla erilliskanavistollaan luokkien 1 ja 2 poistoilman pystykanaviin, jos näiden tilojen poistoilmavirta on yhteensä korkeintaan 10 % pystykanavan kokonaisilmavirrasta. Tällöin luokan 1 poistoilmakaan ei sovellu palautusilmaksi.
21 Ilmavirroista aiheutuvat paineet ja rakenteiden ilmanpitävyys
Siirretty kappaleen 22 1. tekstikappale kappaleen 21 kolmanneksi kappaleeksi ja lisätty mukaan liesituuletin.
Liesikuvun tai liesituulettimen vaatima korvausilmavirta otetaan huomioon ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa. Korvausilman saannin suunnittelussa sovelletaan muiden erillispoistojen ratkaisuja kuten ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistoilmamäärien tarpeenmukaista ohjausta tai muita soveltuvia keinoja.
Muutettu 7:nnen kappaleen tekstiä
KorkeidenEsimerkiksi korkeiden rakennusten ilmanvaihto jaetaanvoidaan jakaa ilmanvaihtoteknisesti erillisjärjestelmiin, joille on määritelty ylimmän ja alimman päätelaitteen välinen maksimikorkeusero.
22 Tulisija ja erillispoistot
Siirretty opastavan tekstin 1. kappale kappaleeseen 21
Liesikuvun vaatima korvausilmavirta otetaan huomioon ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa. Korvausilman saannin suunnittelussa sovelletaan muiden erillispoistojen ratkaisuja kuten ilmanvaihtokoneen tulo- ja poistoilmamäärien tarpeenmukaista ohjausta tai muita soveltuvia keinoja.
24 Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus
Tarkennettu kuvan 24.1 kuvatekstiä.
Kuva 24.1 Ilmanvaihtokoneen huoltotilan sijoitus- ja mitoitusesimerkki. A on ilmanvaihtokoneen leveys ja b on 0,4 kertaa ilmanvaihtokoneen korkeus tai vähintään 600 mm. Sijoitettaessa kaksi konetta samaan konehuoneeseen taustapuolet vastakkain jätetään koneiden väliin huoltotilaksi sama etäisyys b.
Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaan muutokset kevään 2023 päivityskierroksella
Muutokset käsiteltiin päivitystyöryhmässä, johon kuuluivat seuraavat henkilöt:
- Janne Korhonen Vantaan kaupunki
- Saija Nieminen Uponor Suomi Oy
- Kari Laitinen Helsingin kaupunki
- Petri Perkiömäki Helsingin kaupunki
- Risto Ojala Helsingin kaupunki
- Tuire Tommila Metsta ry
- Jari Hotokainen Granlund Oy
- Jyri Jyrkkäranta A-Insinöörit Teollisuus ja talotekniikka Oy
- Juhani Hyvärinen Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
Kiitoksia päivitystyöhön asiantuntemustaan ja aikaansa antaneille ryhmän jäsenille samoin kuin palautetta antaneille henkilöille.
Muutokset hyväksyttiin sisäympäristöryhmän kokouksessa 16.5.2023 ja julkaistiin kesäkuussa 2023.
4 Veden laatu
Asetusteksti muutettu vastaamaan voimassa olevaa asetusta
Rakennuksen vesilaitteistoon johdettavaksi aiotun veden laadun on oltava erityissuunnittelijan tiedossa laitteiston teknistä suunnittelua ja korroosion välttämistä varten. Vesilaitteistoon voi johtaa vain talousvedelle asetetut laatuvaatimukset täyttävää vettä.
Vesilaitteistosta otettava vesi ei saa vaarantaa terveyttä eikä vedessä saa olla maku- tai hajuhaittoja Talousveden laatuvaatimuksista säädetään terveydensuojelulaissa 763/1994.
5 Suojaaminen terveydellisiltä vaaroilta ja muilta haitoilta
Asetusteksti muutettu vastaamaan voimassa olevaa asetusta
Vesihuoltolaitoksen verkostoon liitetyllä vesilaitteistolla ei saa olla suoraa yhteyttä muusta vesilähteestä vetensä saavaan vesilaitteistoon, viemärilaitteistoon tai erityiseen vesilaitteistoon.
Vesilaitteistossa käytettävien tuotteiden on oltava talousveden johtamiseen soveltuvia ja niiden on koostuttava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti hyväksytyistä materiaaleista tai materiaalien yhdistelmistä. Vesilaitteiston talousveden kanssa kosketuksissa olevat tuotteet eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa eivätkä vaikuttaa haitallisesti veden väriin, hajuun tai makuun, lisätä mikrobien kasvua vedessä eikä niistä saa päästä veteen liukenemaan vieraita aineita suurempina määrinä kuin on määritelty ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2020/2184 mukaisesti. Talousveden kanssa kosketuksissa olevien kemikaalien, materiaalien ja tuotteiden vaatimuksista säädetään terveydensuojelulain 17 b §:ssä ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.
Vesilaitteiston on oltava sellainen, että torjutaan veden takaisinimeytymisestä sekä nesteiden ja kaasujen sisään tunkeutumisesta johtuva pilaantumisvaara. Jos vesijohto sijaitsee pilaantuneessa maaperässä tai pilaantumisvaara on olemassa, on käytettävä diffuusiotiivistä putkimateriaalia.
9 Vesikalusteet
Opastavaa tekstiä tarkennettu
Pesukonehana tai sen käyttölaite asennetaan koneen lähettyville näkyville ja helposti käytettäväksi sekä niin, että hanan kiinni-auki asento on selvästi havaittavissa. Vesikalusteen ulosvirtauksen haitallista roiskumista vähennetään poresuuttimella. Allashanojen juoksuputkien liike rajoitetaan siten, että vesi valuu altaaseen.
16 Kannatukset ja kiinnitykset
Opastavan tekstin viimeinen kappale, korttiviittaus päivitetty
Kannatusten suunnitteluun ja toteuttamiseen löytyy yksityiskohtaista tietoa ja suosituksia Rakennustieto Oy:n julkaisemasta ohjekortista LVI 12-10370RT 103447.
21 Vesilaitteiston huuhtelu
Opastava tekstin 3. tekstikappale muutettu
Putkisto huuhdellaan mahdollisimman pian putkiston valmistuttua järjestelmän ensimmäisen täytön ja painekokeen yhteydessä. Huuhtelu suoritetaan talousveden voimakkaalla virtauksella putkiston kaikissa osissa putkilinja tai putkiston osa kerrallaan. Huuhtelun yhteydessä tarkistetaan pore- ja suihkusuuttimien puhtaus. Huuhtelusta laaditaan pöytäkirja tai kooste, johon merkitään huuhtelun suoritusaika ja huuhtelun suorittaja. LVI-aloittamiskokouksessa nimetään työvaiheen vastuuhenkilö, joka tekee merkinnän tarkastuksestaan tarkastusasiakirjaan ja liitteenä olevaan yhteenvetoon.
25 Jätevesien poisjohtaminen
Opastava tekstin 3. tekstikappale muutettu
Asuinkerrostalossa pohjakulma ympäröidään esimerkiksi vähintään 100 mm:n paksuisella ja 1 metrin pituisella massiivisella materiaalilla, joka liittyy kiinteästi ala- tai välipohjarakenteeseen, ja pystyviemäri. Pystyviemäri kiinnitetään rakenteisiin ääntä eristävillä kannakkeilla.
26 Viemäröinnin järjestäminen
Opastava tekstin 6. tekstikappale lisätty
Viemärin suunnanmuutoksia on tehtävä mahdollisimman vähän ja ne on tehtävä siten, ettei synny haitallista liettymistä, takaisinvirtausta ja ääntä. Viemärien suunnanmuutokset tehdään yleensä enintään 45 asteen kulmilla tai loivilla enintään 90 asteen kulmilla. Pystykytkentäviemärin ensimmäinen suunnanmuutos välittömästi viemäripisteen jälkeen voidaan tehdä 90 asteen kulmilla. Vaakaviemärin liitos pysty- tai vaakaviemäriin sekä pystyviemärin liitos vaakaviemäriin tehdään yleensä enintään 45 asteen kulmilla. Asuinkerrostalossa eri huoneistojen vaakaviemäreitä ei yleensä saa yhdistää samassa tasossa yhteiseen vaakakokoojaviemäriin. Rakennuksen ulkopuolisten viemärien liittymät ja suunnanmuutokset tehdään viemärikaivojen tai tarkastusputkien yhteydessä. Kaivot on varustettava virtausta ohjaavilla pohjakouruilla.
30 Viemäreiden kannatus ja kiinnitys rakenteisiin
Opastava teksti, 3. kappale, korttiviittaus päivitetty
Muoviviemärin lämpölaajenemista varten jätetään liikevara muhviin tai käytetään erillistä paisuntayhdettä. Kiintopisteiden ja lämpöliikkeen sallivilla kannakkeilla ohjataan lämpöliike haluttuun kohtaan. Haarakohdat kannatetaan niin, ettei haarayhde pääse liikkumaan. Muoviviemäriputkiston kannatuksissa saa käyttää ainoastaan muovisille viemäriputkille tarkoitettuja tehdasvalmisteisia kannakkeita, jotka ympäröivät putken kokonaan. Koukkujen tms. käyttäminen on kiellettyä. Lisäksi kannakkeiden tulee olla portaattomasti säädettävissä kaltevuuden aikaansaamiseksi. Tarkemmat kannatusohjeet ja suositeltavat kannaketyypit on esitetty LVI-ohjekorteissa LVI 12-10370RT 103447 ja LVI 20-10328 sekä kannakevalmistajien ohjeissa.
33 Jätevesilaitteiston erottimet
Opastava teksti, 4. kappale muutettu
Teollisuusjätevesiä ja talousjätevettä ei saa johtaa erottimiin. Näissä tapauksissa käytettävä erotin valitaan paikallisten viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Ajoneuvojen kuten autojen ja polkupyörien pesutoiminnasta syntyy jätevettä, joiden johtamisesta ja tarvittavista puhdistustoimenpiteistä on tehtävä sijoituspaikan olosuhteisiin sovellettu ja paikallisten viranomaisten hyväksymä suunnitelma. Standardissa SFS 3352 on ohjeet pesuhallin lattian alla olevasta kalvotuksesta ja sen viemäröinnistä rasvanerottimeenöljynerottimeen.
35 Hulevesijärjestelmän suunnittelu
Opastavan tekstin alakohta 35.7 Hulevesien imeytyksen ja viivytyksen mitoittaminen (tilavuus imeytys- ja viivytysjärjestelmissä)
Ensisijainen tavoite on saada hulevedet imeytettyä omalle tontille. Näin voidaan tehdä, mikäli maaperä tontilla soveltuu imeyttämiseen. Yleensä edellytetään, että tontin maaperätutkimuksessa on kirjattu, että hulevedet voidaan imeyttää tontille. Tämän lisäksi useissa kunnissa edellytetään ammattilaisen, esimerkiksi geosuunnittelijan tekemä imeytyssuunnitelma, jossa vahvistetaan, että laskettu hulevesimäärä imeytyy suunnitelman mukaisella rakenteella tontille.
Hulevesien imeytyksessä sekä viivytyksen laskennassa käytettävä virtaama on sama kuin tontilta pois johdettava hulevesivirtaama dm3/s. Virtaama on yhtä kuin kvv-laitteistoselvitykseen merkitty virtaama.
Kunnallisen vesihuoltojärjestelmän putkistoon johdettava hulevesi on aina viivytettävä. Myös ojiin johdettava virtaama on usein viivytettävä paikalliset ohjeet huomioiden. Vapautuksen viivytyksestä voi antaa rakennusvalvontaviranomainen.
Viivytystilavuus lasketaan minimissään 10 minuutin huippusateelle (0,015 dm3/s/m2) eli mitoitettu huippuvirtaama (dm3/s) x 600 s = viivytystilavuus (dm3).
Viivytyksen säätö toteutetaan usein niin kutsutussa virtauksensäätökaivossa, jossa on virtauksensäätöaukko (kts. kokomitoitus alempana) sekä ylivuoto.
Rakennuksen salaojavedet voidaan johtaa viivytyksen jälkeiseen putkistoon, jotta viivytyksen ylivuoto- tai padotustilanteissa vesi ei nouse rakennuksen perustuksiin.
Kuvassa 35.1 on viivytysjärjestelmän yleinen periaate:
- etukaivo, jossa sakkapesä (min. 500 mm) ja vesilukko,
- viivytyssäiliö tai laajennettu putki puhdistusyhteellä ja lopuksi
- virtauksensäätökaivo sakkapesällä (min. 500 mm).
Kuva 35.1 Hulevesien viivytysjärjestelmän yleinen periaate.
Tärkeää on, että virtauksen säätöaukko pysyy puhtaana ja
viivytys toimii tarkoituksen mukaisesti. Tästä syystä järjestelmän toimivuus on tarkistettava ja tarvittaessa huollettava vuosittain, merkintä huoltokirjaan.
- Pienissä viivytyssäiliöissä (3–16 m3) sopiva virtauksen säätöaukon koko on 20 mm (viivytysaika 1–6 h).
- Suuremmissa säiliöissä (17–30 m3) sopiva aukon koko on 25 mm (viivytysaika on 4–7 h).
- Näitä suuremmissa säiliöissä käytetään aukon kokoa 32 mm.
Hulevesiä viivytettäessä viivytysajan olisi hyvä olla useita tunteja. 6 tunnin viivytysaika olisi jo erinomainen. Eräissä hulevesiohjeissa tavoiteviivytysaika on 12 h, mikä johtaa pieniin purkausaukkoihin ja sen seurauksena purkausaukon mahdolliseen tukkeutumiseen. Mikäli virtausaukon laskenta, rakennusvalvonta tai kaavamääräykset edellyttävät alle 20 mm virtausaukon käyttämistä ja sitä käytetään, on virtauksen säätökaivon oltava rakenteeltaan hyvin itsepuhdistuva.
Joidenkin kaupunkien kaavoissa on annettu alueellisia määräyksiä virtausaukon koosta.
Edellisen kohdan johtamisjärjestelmien - putkiviemäreiden, kanavien, painanteiden, avo-ojien jne. - mitoitusperusteena on hetkellinen virtaama, joka on riippuvainen sateen rankkuudesta. Mitoitusperusteena on suhteellisen lyhyt rankkasade.
Hulevesien varastointiin ja käsittelyyn käytettävien rakenteiden mitoitusperuste on hulevesien määrä eli tilavuus, joka on riippuvainen sademäärästä ja ajasta. Hulevesijärjestelmien suunnittelussa tarvitaan usein sekä mitoitusvirtaaman että tilavuuden määrittämistä, koska niissä on yleensä sekä johtamiseen että varastointiin ja käsittelyyn tarkoitettuja osia. Varastosäiliöiden tms. tilavuuden määrittämisessä käytettävä mitoitussade on yleensä kestoltaan pidempi, mutta sateen intensiteetti taas pidemmästä mitoitusajasta johtuen alhaisempi kuin putkiston mitoituksessa käytetty hetkellinen rankkasade.
Hulevesien hallinnan suunnitteluperusteet voidaan kirjata hulevesien hallinnan lähtötietolomakkeeseen.
Hulevesien imeytys- ja viivytystilavuuden määrittämisen ohjeistus ei ehtinyt tähän luonnostekstiin. Viivytystilavuuden määrittämisestä on paikallisia ohjeita esimerkiksi asemakaavoissa. On käytetty esimerkiksi mitoitusohjetta, jonka mukaan hulevesien viivytystilavuutta pitäisi olla 1 m3 jokaista vettä läpäisemätöntä 100 m2 alaa kohden.
37 Rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys ja käyttövarmuus
Opastava tekstin kohdan 37.1 Hulevesiviemärin tiiviys toinen tekstikappale poistettu
Vaativissa tai riskialttiissa kohteissa tai korkeissa rakennuksissa rakennuksen sisäpuoliset hulevesiviemärit voidaan tarkistaa hulevesijärjestelmän tiiviys- ja kestävyyskokeella, joka kannattaa tehdä rakentamisen varhaisessa vaiheessa. Vaativuutta voidaan arvioida esim. sillä, kuinka suuret vahingot mahdollinen hulevesijärjestelmän vuoto tai viemärin liitoksen irtoaminen voi aiheuttaa. Mahdollisia riskitekijöitä rakennuksen sisäisen hulevesijärjestelmän osalta ovat korkea rakennus (esim. yli 8 metriä), pitkät vaakalinjat rakennuksen sisällä, hulevesiviemärin äkilliset suunnanmuutokset ja risteyskohdat.
Kommenttien vastaukset
Sisäilmasto- ja ilmanvaihto -oppaaseen ja Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaaseen saatiin seuraavat kommentit vuoden aikana. Kommenttivastaukset käsiteltiin päivitysryhmissä ja samalla sovittiin, että pyritään jatkossa nopeuttamaan kommenttivastausten käsittelyä niin, että vastaukset käsiteltäisiin ennen päivityskierrosta.
Kiitoksia kommentteja antaneille henkilöille.
Sisäilmasto ja ilmanvaihto -oppaaseen kohdistuneet kommentit
Onko tämä asumisterveysasetus 545/2015…
Lasketaanko asuinkerrostalojen irtaimistovarastot luokkaan 1?
Pitääkö omakotitalon liesituulettimen poistoilma johtaa ulos …
Ulospuhalluslaitteen asemointi kattopintaan nähden …
3m etäisyysvaatimusta [tulkitaan paikoin] kirjaimellisesti sallimatta poikkeuksia …
Vesi- ja viemärilaitteistot -oppaaseen kohdistuneet kommentit
kannatukset nykyisin RT 103447
Onko 2008 vuoden D1:n teksti …
viemäröintiä ole tarkoitus johtaa rasvanerottimeen vaan öljynerottimeen ..