Esipuhe

Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) kaikki osat on nyt uudistettu maankäyttö- ja rakennuslain vuonna 2013 tapahtuneen muutoksen myötä. Uudistettu rakentamismääräyskokoelma on käytössä niissä hankkeissa, joiden rakennuslupaa on haettu vuoden 2018 alun jälkeen. Rakentamismääräyskokoelman talotekniikkaan liittyvät osat saatettiin asetuksiksi vuoden 2017 samassa aikataulussa kuin kokoelman muutkin asetukset.

Yhtenä uudistamishankkeen tavoitteista oli eriyttää entistä selvemmin määräykset ohjeista. Vuoden 2017 loppuun asti voimassa olleiden rakentamismääräyskokoelman määräysten lukumäärä oli suhteellisen vähäinen, ja käytännön rakentamisessa tukeuduttiin aikaisemmin tästä syystä määräysten yhteydessä olleisiin ohjeisiin ja selityksiin. Rakentamismääräysten uudistamisen yhteydessä ei enää uusittu aikaisemmin asetuksena annettua E7 ohjetta ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuudesta.

Tämän oppaan päätavoitteena on varmistaa muuttuvassa säädöstilanteessa rakentamisen laadunhallinnan edellytyksiä ja edelleen kehittää laadukasta talotekniikan laitevalmistusta ja toteutusta normisääntelyn supistuessa. Opasta voidaan käyttää sellaisenaan, sen sisältöä voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja ottaa koulutusmateriaalien osaksi. Oppaan tavoitteena on selkeyttää asetuksissa esitettyjen olennaisten vaatimusten tulkintaa ja tätä kautta helpottaa tuotekehityksen ja suunnittelun vaatimusmäärittelyä uuteen tilanteeseen soveltuvien kilpailukykyisten suunnitteluratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi, valitsemiseksi ja vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi. Ohjeet antavat tukea myös asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon.

Opas rakentuu siten, että asetuksesta on poimittu ilmanvaihdon paloturvallisuutta käsittelevät pykälät alkuun omaksi osakseen ja sitten eri asiakokonaisuudet omiksi luvuikseen. Opasta täydentää esimerkkikokoelma, joka täydentyy ajan kuluessa.

Tämä opas koskee ilmanvaihdon paloturvallisuutta ja oppaan ulkopuolelle jätetyt kohdat on kuvattu luvussa 3 Soveltamisala, yleiset ohjeet. 

Opas on vapaasti eri tahojen käytettävissä ilman erillistä käyttölupaa. Oppaiden tekstejä voi vapaasti käyttää esimerkiksi erilaisten tietoaineistojen ja -kortistojen valmistamisessa. Oppaiden sisältö kuvaa hyvän suunnittelutavan tai hyviä suunnittelutapoja oppaiden kirjoittamishetkellä, mutta ajan myötä niiden rinnalle voi syntyä myös muita yhtä hyviä tai parempia ratkaisuja.

Käsikirjoitustiiminä toimi seuraava ryhmä:

• Harri Aavaharju, Vantaan kaupunki, Rakennustarkastusyhdistys ry
• Jorma Railio
• Juhani Hyvärinen, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, päätoimittaja

Sparraajat käsikirjoittajakokouksissa

• Raimo Perttunen, FläktGroup Finland Oy
• Katariina Kevarinmäki, Paroc Oy Ab
• Mikko Ropponen, Saint-Gobain Finland Oy
• Tomi Kivelä, Saint-Gobain Finland Oy
• Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy
• Petri Perkiömäki, Helsingin kaupunki, Rakennusvalvonta

Käsikirjoittajien ja spaarraajien lisäksi oppaan käsikirjoitusluonnos oli kommentoitavana kirjoitustyön aikana laajalla ohjausryhmätyön kautta saadulla asiantuntijajoukolla. Asiantuntijoilta saatiin hyviä kommentteja ja rakentavaa palautetta oppaan teksteihin. Asiantuntijat edustivat laitevalmistajia, palotoimen toimijoita ja kouluttajia, talotekniikkasuunnittelijoita ja talotekniikkaopettajia. Heidän panoksensa on ollut merkittävä muiden kirjoitustyöhön osallistuneiden ohella, mutta pitkää nimilistaa ei ole ollut tarkoituksenmukaista liittää esipuheeseen. 

Oppaan kirjoittamisen päärahoittajana oli Rakennustuotteiden Laatu Säätiö ja oppaan valmistelua ohjanneeseen ryhmään kuului edustajia seuraavista hanketta rahoittaneista yrityksistä ja yhdistyksistä: 

• Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (hankkeen koordinointi ja kirjoitustyön ohjaus)
• Ympäristöministeriö
• Rakennustarkastusyhdistys ry
• Allaway Oy
• BetterPipe Finland Oy
• Camfil Oy
• Climecon Oy
• Enervent Oy
• ETS Nord Oy
• FläktGroup Finland Oy
• Halton Oy
• KP-Tekno Oy
• LVI-TU ry
• SKOL ry
• SK-Tuote Oy
• Suomen LVI-liitto SuLVI ry
• Swegon Oy
• Uponor Suomi Oy
• Vallox Oy

Oppaan päivitystä rahoittivat vuosina 2019 ja 2020 ympäristöministeriö, SKOL ry ja Talotekninen teollisuus ja kauppa ry. Oppaan päivitysryhmä koostui seuraavista henkilöistä. Vuonna 2020 tai 2021 mukaan tulleet jäsenet on merkitty vuosiluvulla.

• Urpo Koivula, Insinööritoimisto AX-LVI Oy 
• Jukka Tyni, Granlund Oy
• Ossi Myllymäki, Granlund Oy  (2019) 
• Jussi Ainamo, Sweco Talotekniikka Oy 
• Hannu Martikainen, Ramboll Oy 
• Aki Kurronen, Entalcon Oy 
• Harri Aavaharju, Vantaan kaupunki, Rakennustarkastusyhdistys ry 
• Petri Perkiömäki, Helsingin kaupunki
• Esa Vehmaan-Kreula, Äyräväinen Oy (2020, 2021)
• Eveliina Junkkari, Äyräväinen Oy (2020, 2021)
• Janne Korhonen, Vantaan kaupunki (2021)
• Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy (2021)
• Satu Kääpä, Helsingin kaupunki (2021)
• Kirsi Rontu, Helsingin kaupunki (2021)
• Jari Merivirta, Espoon kaupunki (2021)
• Tony Lönnberg, Lindab Oy (2021)
• Oskari Mattila, ETS Nord As (2021)
• Raimo Perttunen, FläktGroup Finland Oy (2021)
• Juhani Hyvärinen, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry 

Lisäksi päivitysryhmä on saanut arvokkaita kommentteja päivitystyön aikana seuraavilta henkilöiltä

• Ilkka Koskela, Lapin pelastuslaitos
• Ismo Kärkkäinen, Pelastusopisto
• Jani Jämsä, Pelastusopisto

Suuri kiitos kaikille alkuperäisten tekstien kirjoittajille, luonnosten ja julkaisujen kommentoijille sekä päivitystyöhön osallistuneille henkilöille.