Esipuhe

Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMk) kaikki osat on nyt uudistettu maankäyttö- ja rakennuslain vuonna 2013 tapahtuneen muutoksen myötä. Uudistettu rakentamismääräyskokoelma on käytössä niissä hankkeissa, joiden rakennuslupaa on haettu vuoden 2018 alun jälkeen. Rakentamismääräyskokoelman talotekniikkaan liittyvät osat saatettiin asetuksiksi vuoden 2017 aikana samassa aikataulussa kuin kokoelman muutkin asetukset.

Ilmanvaihtolaitosten paloturvallisuus -oppaan kirjoitustyön yhteydessä nousi esille tarve myös opastaville teksteille koskien koneellisen savunpoiston savunhallintalaitteiden suunnittelua rakennuksissa. Tässä oppaassa käsitellään savunhallintajärjestelmien suunnittelua ja siten osaltaan helpotetaan LVI-suunnittelijan ja rakennusvalvonnan yhteistyötä. 

Tämän oppaan päätavoitteena on varmistaa muuttuneessa säädöstilanteessa rakentamisen laadunhallinnan edellytyksiä ja edelleen kehittää laadukasta talotekniikan laitevalmistusta ja toteutusta normisäätelyn supistuessa. Opasta voidaan käyttää sellaisenaan, sen sisältöä voidaan hyödyntää tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja ottaa koulutusmateriaalien osaksi. Oppaan tavoitteena on selkeyttää asetuksissa esitettyjen olennaisten vaatimusten tulkintaa ja tätä kautta helpottaa tuotekehityksen ja suunnittelun vaatimusmäärittelyä uuteen tilanteeseen soveltuvien kilpailukykyisten suunnitteluratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseksi, valitsemiseksi ja vaatimustenmukaisuuden varmentamiseksi. Ohjeet antavat tukea myös asennukseen, käyttöönottoon ja ylläpitoon.

Opas rakentuu siten, että asetuksesta on poimittu rakennuksen koneellista savunpoistoa käsittelevä asetuksen pykälä alkuun omaksi kappaleekseen ja sitten eri asiakokonaisuudet omiksi luvuikseen. Talotekniikan oppaita täydentää esimerkkikokoelma, joka täydentyy ajan kuluessa.

Tämä opas koskee rakennuksen koneellista savunpoistoa ja se on vapaasti eri tahojen käytettävissä ilman erillistä käyttölupaa. Oppaiden tekstejä voi vapaasti käyttää esimerkiksi erilaisten tietoaineistojen ja -kortistojen valmistamisessa. Oppaiden sisältö kuvaa hyvän suunnittelutavan tai hyviä suunnittelutapoja oppaiden kirjoittamishetkellä, mutta ajan myötä niiden rinnalle voi syntyä myös muita yhtä hyviä tai parempia ratkaisuja.

Käsikirjoitustiiminä toimi seuraava ryhmä:

• Harri Aavaharju, Vantaan kaupunki, Rakennustarkastusyhdistys ry
• Juhani Hyvärinen, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry, päätoimittaja

Oppaan kirjoittamisen rahoittivat seuraavat tahot:

• SKOL ry
• Talotekninen teollisuus ja kauppa ry
• ETS NORD AS
• FläktGroup Finland Oy
• Halton Oy
• Oy Lindab Ab

Oppaan kirjoittamisen ohjausryhmä

• Urpo Koivula, Insinööritoimisto AX-LVI Oy
• Jukka Tyni, Granlund Oy
• Topi Volama, Granlund Oy (kappaleet 8.2 .. 8.4)
• Jussi Ainamo, Sweco Talotekniikka Oy
• Hannu Martikainen, Ramboll Oy
• Aki Kurronen, Entalcon Oy
• Harri Aavaharju, Vantaan kaupunki
• Petri Perkiömäki, Helsingin kaupunki
• Esa Vehmaan-Kreula, Äyräväinen Oy
• Eveliina Junkkari, Äyräväinen Oy
• Juha Likonen, Helsingin kaupunki
• Janne Korhonen, Vantaan kaupunki
• Juha-Pekka Laaksonen, L2 Paloturvallisuus Oy, Jensen Hughes Oy
• Satu Kääpä, Helsingin kaupunki
• Tony Lönnberg, Lindab Oy
• Oskari Mattila, ETS Nord As
• Kirsi Rontu, Helsingin kaupunki
• Jari Merivirta, Espoon kaupunki
• Raimo Perttunen, FläktGroup Finland Oy
• Raimo Parkkila, Halton Oy
• Kalevi Laakkonen, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos
• Mikko Hämäläinen, Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos
• Jani Jämsä, Pelastusopisto

Käsikirjoittajien ja sparraajien lisäksi oppaan käsikirjoitusluonnos oli kommentoitavana kirjoitustyön aikana laajalla ohjausryhmätyön kautta saadulla asiantuntijajoukolla. Asiantuntijoilta saatiin hyviä kommentteja ja rakentavaa palautetta oppaan teksteihin. Asiantuntijat edustivat laitevalmistajia, palotoimen toimijoita ja kouluttajia, talotekniikkasuunnittelijoita ja talotekniikkaopettajia. Heidän panoksensa on ollut merkittävä muiden kirjoitustyöhön osallistuneiden ohella. Kiitokset kaikille kommentoijille asiaa eteenpäin vieneistä kommenteista.