14 Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen
Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta tai ulkoilman laatua pilaavien lähteiden läheisyydestä.
Ulkoilmalaitteiden kautta ei saa päästä ilmanvaihtojärjestelmään siinä määrin lunta tai sadevettä, että se aiheuttaisi vahinkoa järjestelmälle tai ilman laadulle tai haittaisi järjestelmän toimintaa.
Ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksesta on suunniteltava siten, ettei rakennukselle tai muille rakennuksille, ympäristölle tai niiden käyttäjille aiheudu terveydellistä tai muuta haittaa. Ulospuhallusilma on johdettava rakennuksen vesikaton yläpuolelle, jos ilmanvaihtojärjestelmän toiminta ei toisin edellytä. Poistoilmaluokan 1 tai asuinhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta (seinäpuhallus), jos muutoin tässä momentissa esitetyt vaatimukset täytetään.
Opastava teksti on tiivistelmä erillisestä ohjeesta, jossa on kuvattu opastavaa tekstiä laajemmin perusteita, hyviä toteutustapoja ja poikkeuksia alla oleviin ohjeisiin liittyen. Tässä olevat opastavat teksti ovat kopioita oppaan teksteistä, ja ne ovat olleet mukana ohjeen alkupeärisessä versiossa kevääseen 2024 saakka. Kevään 2024 päivityskierroksella esimerkkinä julkaistusta ohjeesta poistettiin opastavassa tekstissä olevat saman sisältöiset tekstinosat. Esimerkin ohjeessa on vai täydentävää tietoa. Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen -ohje on julkaistu oppaaseen liittyvänä esimerkkinä.
14.1 Ulkoilmalaitteiden sijoittaminen
Ulkoilmalaitteet sijoitetaan siten, että ulkoilma voidaan ottaa riittävän etäältä ulkoilman laatua pilaavista lähteistä. Sisäänotettava ulkoilma on yleensä riittävän puhdasta käytettäväksi hiukkassuodatettuna tuloilmana tavanomaisissa oleskelutiloissa, kun ulkoilmalaitteet sijoitetaan niin, että seuraavat etäisyysvaatimukset täyttyvät. Ulkoilmalaitteiden vähimmäisetäisyydet ilman laatua heikentävistä ulkoisista tekijöistä esitetään taulukossa 14.1. Kuvassa 14.1 esitetään ulkoilma- ja ulospuhallusilmalaitteiden väliset vähimmäisetäisyydet ulospuhallettavan ilman likaisuuden mukaan.
Taulukko 14.1. Ulkoilmalaitteen etäisyys lyhyintä reittiä ilman laatua heikentävistä ulkoisista tekijöistä. Tie tai katu katsotaan vilkasliikenteiseksi ainakin silloin, kun keskivuorokausiliikenne on yli 10 000 autoa vuorokaudessa.
|
Ilman laatua heikentävä tekijä |
Ulkoilmalaitteen vähimmäisetäisyys [m] |
|---|---|
|
Jätteiden säilytyspaikka, polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pysäköinti- ja lastauspaikka sekä ajoluiska, tuuletusviemärin ja savupiipun aukko, jäähdytystorni, tupakointipaikka, katu tai tie, kadun tai tien risteys, alle 10 000 autoa vuorokaudessa Poikkeuksena tuuletusviemärin aukko, joka sijaitsee vähintään 3 metriä ulkoilma-aukkoa korkeammalla |
8
5 |
| Vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys | ilmanotto ja käsittely suunnitellaan erikseen 1) |
|
Viereisen huoneiston parveke |
3 2) |
|
Maanpinta tai pihataso |
2 |
|
Kattopinta, joka sijaitsee ulkoilma-aukon alapuolella |
0,9 |
1) ohjearvoina voidaan käyttää HSY:n rakennuksille annettuja etäisyysvaatimuksia vilkasliikenteisistä teistä:
| Ajoneuvoa | Asuinrakennukset, metriä | Herkkä kohde, metriä | ||
|---|---|---|---|---|
| arki-vrk | minimietäisyys | suositusetäisyys | minimietäisyys | suositusetäisyys |
| 5 000 | 10 | 10 | 20 | |
| 10 000 | 7 | 20 | 20 | 40 |
| 20 000 | 14 | 40 | 40 | 80 |
| 30 000 | 21 | 60 | 60 | 120 |
| 40 000 | 28 | 80 | 80 | 160 |
| 50 000 | 35 | 100 | 100 | 200 |
| 60 000 | 42 | 120 | 120 | 200 |
| 70 000 | 49 | 140 | 140 | 200 |
| 80 000 | 56 | 150 | 150 | 200 |
| 90 000 | 63 | 150 | 150 | 200 |
| 100 000 | 70 | 150 | 150 | 200 |
| Liikennemääränä käytetään ennustetta liikennemäärästä arkivuorokautena. Etäisyys on metreinä ajoradan reunasta rakennuksen julkisivulle. Herkkiä rakennuskohteita ovat päiväkodit, koulut, vanhusten palvelutalot ja sairaalat. Lähde: Malli ilmanlaadun huomioonottamiseksi suunnittelussa. HSY Moniste 2014. |
||||
2) Tulkinnat viereisen parvekkeen ilman laatua heikentävästä vaikutuksesta vaihtelevat. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi esittää perustelut rakennusvalvonnalle siitä, että huoneiston ulkoilmalaitteeseen viereiseltä parvekkeelta kulkeutuva ilma ei vaikuta merkittävästi kyseiseen huoneistoon otettavan ulkoilman laatuun. Tämä mahdollistaa ulkoilmalaitteen sijoittamisen parvekkeen pieleen, jolloin se tulee lähelle naapuriparveketta sivusuunnassa.
Kuva 14.1. Ulkoilmalaitteiden etäisyys ulospuhalluslaitteista. Diagrammia voidaan käyttää poistoilmaluokkien 1 - 3 ulospuhallusilmavirroille, jotka ovat yli 0,5 m³/s. Viivojen väliarvot voidaan arvioida. Yli 6 m³/s ulospuhallusilmavirroilla voidaan 4. luokan poistoilmalle käyttää 6 m³/s ilmavirran etäisyysvaatimuksia. Lisätietoa CEN/TR 16798-4:2017.
Otettaessa ulkoilmaa tien tai kadun läheisyydestä suunnitellaan ulkoilman suodatus niin, että vaatimukset sisäänotettavan ulkoilmavirran puhtaudelle täyttyvät (kts. 12 § Ilmansuodatus). Suodatuksen suunnittelussa voidaan käyttää esimerkiksi ilmanlaatuselvitykseen perustuvaa ulkoilman laatuluokkaa (ODA) suunnittelun lähtötietona. Lisäksi ilman sisäänotto suunnitellaan niin, että rakentamiselle asetetut äänitekniset vaatimukset (esimerkiksi äänenkehitys ja -eristys) täyttyvät.
Ulkoilmaa ei saa ottaa ilmanlaatua heikentävän rakenteen tai rakennusosan kautta. Sisään otettavan ulkoilman laatua heikentäviä rakennusosia tai rakenteita voivat olla esimerkiksi ulkoseinien tuuletusraot, lasitetut parvekkeet, atriumtilat ja kaksoisjulkisivut, vesikaton alapuoliset ullakkotilat, ilman esilämmittämiseen tarkoitetut katto- ja seinärakenteet ja maakanavat sekä rakenneaineiset kanavat, rakenneaineiset kammiot ja rakenneaineiset konehuonekammiot. Näissä tapauksissa sisäänotettavan ulkoilman laatu voi heikentyä toiminnoista, materiaaleista tai maasta lähtevien epäpuhtauksien, ulkoilman mukana tulevien epäpuhtauksien sekä sadeveden ja kosteuden tiivistymisen takia. Sisäänotettavan ulkoilman hyvän laadun varmistamiseksi suositellaan käytettäväksi sellaista ulkoilmasäleikön asennustapaa, jossa sisäänotettava ulkoilma ei ole kosketuksissa ulkoseinän rakenteiden kanssa.
Pelkällä poistoilmanvaihdolla varustettavissa rakennuksissa ulkoilma voidaan ottaa sisään esimerkiksi huonekohtaisten ulkoilmalaitteiden kautta. Näitä ovat esimerkiksi ulkoilmaventtiilit ja tuloilmaikkunat. Poistoilmanvaihtojärjestelmällä voi olla vaikea saavuttaa asetuksen edellyttämää tasapainoista ilmanvaihtoa ja esimerkiksi tarvittavaa ilmansuodatusta. Kun ulkoilmaa otetaan huonetilaan ulkoilmalaitteiden kautta, tulevan ulkoilmavirran kohtuullinen hallinta edellyttää vähintään 10 Pa paine-eroa rakennuksen vaipan yli. Tällöin tuulen ja termisen paine-eron vaikutus ei heikennä ilmanvaihdon toimintaa lisäämällä ulkoilmavirran vaihtelua ja pahimmassa tapauksessa kääntämällä ilmavirran kulkusuunta päinvastaiseksi suunniteltuun nähden.
14.2 Suojaus sadevedeltä ja lumelta
Ulkoilman sisäänotto on suunniteltava ja toteutettava niin, että sadeveden haitallinen pääsy ilmanvaihtojärjestelmään ja etenkin ilmansuodattimiin estetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa käsittelyprosessia esimerkiksi vedenerotussäleiköllä ja tarvittaessa riittävän pitkällä, vedenpoiston mukaan muotoillulla ja viemäröidyllä ulkoilmakanavalla tai -kammiolla. Vedenerotussäleikön erottaman veden poisjohtaminen suunnitellaan niin, ettei siitä aiheudu haittaa rakenteille tai ulkoseinien pinnoille. Missään olosuhteissa vesi ei saa päästä valumaan säleikköön rajoittuvan rakenteen sisään.
Katolla tai katoksen yläpuolella seinällä olevan ulkoilmalaitteen etäisyyden kattopinnasta tulee olla vähintään 0,9 metriä, jos ilmanvaihtoa haittaavan lumipeitteen muodostumista ei ole estetty. Ulkoilmalaitetta ei suunnitella sellaisiin kohtiin, joissa lumen kinostuminen on todennäköistä. Tällaisia kohtia on nurkissa ja umpiperissä sekä muissa kohdissa, joissa on tuulen virtausta estäviä tai pyörteitä aiheuttavia rakenteita.
14.3 Ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen
Ulospuhallusilmalaitteet sijoitetaan yleensä taulukon 14.2 ja kuvan 14.1 etäisyysvaatimuksia noudattaen. Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta taulukon 14.3 mukaisia etäisyys-, sijoittelu- ja laitevaatimuksia noudattaen ilman tarkempia selvityksiä. Esitetyt arvot ovat ohjeellisia vähimmäisetäisyyksiä.
Taulukko 14.2. Ulospuhallusilmalaitteiden etäisyysvaatimukset eri poistoilmaluokkien ulospuhallusilmalle.
|
Ulospuhallusilmalaitteen etäisyys |
Poistoilmaluokka |
||
|
1 ja 2 |
3 |
4 |
|
|
Alapuolella olevista avattavista ikkunoista |
2 m |
4 m |
6 m |
|
Samalla tasolla tai yläpuolella olevista avattavista ikkunoista tai oleskelutasoista |
3 m |
6 m |
10 m |
|
Maanpinnasta tai pihatasosta |
2 m |
3 m |
5 m |
|
Naapuritontista |
2 m |
5 m |
8 m |
|
Tuuletusviemärin ja savupiipun aukosta ja painovoimaisen ilmanvaihdon ulospuhallusilma-aukoista |
1 m |
1 m |
1 m |
|
Ulkoilmalaitteista |
kuva 14.1 |
||
| Asuinhuoneiston seinäpuhalluksen vaatimukset | taulukko 14.3 | ||
Ulospuhallusilma johdetaan yleensä muissa kuin asuntokohtaisissa ilmanvaihtoratkaisuissa rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylöspäin, jotta ulospuhallusilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään. Ylöspäin suunnatun ulospuhallusilmalaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden [m/s]-yksiköllä ilmoitetusta numeroarvosta. Tätä voidaan soveltaa myös seinäpuhalluksen etäisyyden arviointiin.
14.4 Seinäpuhalluksen toimivuuden edellytykset
Poistoilmaluokan 1 tai asuinhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta. Myös muissa tapauksissa ulospuhallusilma voidaan suunnitella johdettavaksi ulos muualta kuin rakennuksen vesikaton yläpuolelta, jos ilmanvaihtojärjestelmän toiminta niin edellyttää, eikä johtamisesta aiheudu haittaa. Tällaisia tapauksia voivat olla hajautetut ilmanvaihtojärjestelmät ja muut sellaiset ilmanvaihtojärjestelmät, joissa ilmanvaihtokoneet ja -konehuoneet eivät sijaitse vesikatolla tai ylimmässä kerroksessa. Kylmää ilmaa kuljettavien kanavien lämmöneristämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota silloin kun ne sijaitsevat asuinhuoneistoissa.
Poistoilmaluokan 1 ilma ja porrashuoneiden, hissikuilujen ja teknisten tilojen ulospuhallusilma voidaan johtaa rajoituksetta ulos rakennuksesta. Sitä ei kuitenkaan ohjata uloskäytäville tai oleskelualueille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon ulospuhallukselle asetetut äänitekniset vaatimukset.
Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta seuraavin edellytyksin ilman tarkempia selvityksiä
Taulukko 14.3. Etäisyys-, sijoittelu- ja laitevaatimukset tavanomaisen asuinhuoneistoista peräisin olevan poistoilmaluokan 3 ilman johtamiseksi ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen (seinäpuhalluslaite) kautta haittaa aiheuttamatta.
| Vaatimus | Vaatimuksen täyttyminen |
|---|---|
| Seinäpuhalluslaitteen etäisyys toisten huoneistojen ulkoilmalaitteista, parvekkeista 2) ja erikseen määritellyistä avattavista ikkunoista 2) | vähintään 3 m |
| Seinäpuhalluslaitteen vapaan ulospuhallusaukon keskimääräinen virtausnopeus käyttöajan tehostamattomalla ilmavirralla | vähintään 5 m/s |
| Seinäpuhalluslaitteen etäisyys viereisistä seinistä | vähintään 3 m |
| Seinäpuhalluslaitteen etäisyys naapuritontista | vähintään 4 m |
| Seinäpuhalluslaitteen etäisyys vastapäisestä seinästä tai rakennuksesta | vähintään 15 m |
| Seinäpuhalluslaitteen sijoitus | ei sijoiteta umpinaisten sisäpihojen puoleisille julkisivuille |
| Seinäpuhalluslaitteen sijoitus | ei sijoiteta julkisivussa oleviin syvennyksiin tai nurkkauksiin |
| Seinäpuhalluslaitteen toimivuus | varmistettu suunnitellussa käyttötarkoituksessa 1) |
1) Seinäpuhallukseen tarkoitettujen yhdistelmälaitteiden laitevaatimukset ovat esimerkissä Asuntoilmanvaihdon ulospuhallusilman seinäpuhalluksen ja ulkoilman sisäänoton laitevaatimukset ja vaatimukset tuotekohtaisille suunnittelu- ja asennusohjeille. Ulkoilmalaitteet ja ulospuhallusilmalaitteet on esitettävä pääpiirustuksissa. Rakennustarkastusyhdistys ry:n ylläpitämässä Topten-kortissa 117 c 03 on kirjattu menettely Ilmanvaihtojärjestelmän seinäpuhalluksen suunnitteluun ja määräystenmukaisuuden osoittamiseen.
2) Tulkinnat seinäpuhalluslaitteen riittävästä etäisyydestä naapurin parvekkeeseen ja erikseen määriteltyyn avattavaan ikkunaan vaihtelevat. Rakennushankkeeseen ryhtyvä voi esittää perustelut rakennusvalvonnalle siitä, että seinäpuhalluslaitteen kautta poistettava ilma ei vaikuta merkittävästi viereisen parvekkeen tai viereisen asunnon avattavan ikkunan ilmanlaatuun tuuletustilanteessa. Tällöin ulospuhalluslaitteen etäisyyttä parvekkeeseen tai ikkunaan ei tarvitse rajoittaa.
Lisätietoa seinäpuhalluksen etäisyysvaatimuksista ja -laskennasta löytyy CEN:n teknisestä raportista CEN/TR 16798-4:2014.
Jos rakennuksessa on esimerkiksi liesikuvun toiminnasta, märkätilojen käytöstä ja kosteuden poiston tarpeesta aiheutuvan tehostustarpeen tunnistava automatiikka, voidaan ulospuhalluksen toimivuuden arvioinnissa käyttää edellä mainitusta poiketen keskimääräisen virtausnopeuden arvona tehostusajan ilmavirtaa.
Ulospuhallusilman seinäpuhalluslaite sijoitetaan sellaiseen paikaan, että ulospuhallusilma pääsee leviämään mahdollisimman vapaasti.
Vaatimus asuin- ja majoitustilan ikkunan avattavuudesta tulee ”asuntosuunnitteluasetuksen” 1008/2017 5:nnestä pykälästä, jonka perustelumuistiossa sanotaan, että avattava ikkuna mahdollistaisi huonekohtaisen tuuletettavuuden myös tekniikan häiriötilanteessa. Tästä syystä avattavaksi ikkunaksi on tulkittu käyvän myös parvekkeen ovi tai ranskalainen parveke.
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä
Kommentit
Toivoisin tarkennusta
Sähköpostikommentti:
Toivoisin tarkennusta ”Sisäilmasto ja ilmanvaihto-opas” taulukkoon 14.1 ”Ulkoilmalaitteen etäisyys ilman laatua heikentävistä tekijöistä” ja siinä heti ensimmäiseen etäisyyteen ”vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys”→ 8 m ulkoilmalaitteen vähimmäisetäisyys.
Mielestäni tämä on väärin. Jos ulkoilmaukko olisi näin lähellä vilkkaasti liikennöidyn tien liikennesaastepäästöjä niin huonosti siinä sisäilmalle käy. Tästä on hyviä tieteellisiä selvityksiä ja niihin näiden etäisyysvaatimusten tulisi perustua, ei siihen, että 8 m:n etäisyydelle saa rakentaa ainakin peruskorjattavia kohteita. Vanha SRMK osat D2 vuosilta 1987, 2003, 2010 ja 2012 ottivat tähän asiaan oikean kannan ja niin sitä tulisi käsitellä. Jos tätä ko. ohjeen kohtaa ei tarkisteta niin se ohjaa varsinkin nuorempia suunnittelijoita vääriin ratkaisuihin, joista he kuitenkin viime kädessä ovat juridisesti vastuussa.
Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun yhteistyöelimet ovat tehneet näistä kaupungin ilmanlaadun tutkimuksista hyviä raportteja.
Toivon asialle hyvää ja tieteeseen perustuvaa lähestymistapaa.
In reply to Toivoisin tarkennusta by toimitus JH (ei varmistettu)
lisätään taulukkoon 14.1.
lisätään taulukkoon 14.1. uusi rivi "vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys". Vähimmäisetäisyyssarakkeeseen ohjeeksi kirjoitetaan, että ilmanotto ja käsittely suunnitellaan erikseen.
In reply to lisätään taulukkoon 14.1. by Toimitus
Ehdotetaan muutettavaksi
Ehdotetaan muutettavaksi vielä niin, että 8 m on vähimmäisetäisyys ei-vilkasliikenteisestä kadusta tai tiestä, kadun tai tien risteyksestä. Vilkasliikenteisen tien osalta uusi rivi kuten edellä esitetty. Lisäksi lisätään taulukko, jossa on HSY:n etäisyysvaatimuksia rakennuksille tien liikenteen vilkkauden mukaan. Näitä etäisyyksiä voidaan käyttää ohjearvoina myös ulkoilman sisäänotolle. Villkaudet 10 000 - 100 000 autoa tunnissa ja minimietäisyydet 7 - 70 metriä. Ilman ottaminen korkeammalta ei HSY:n mittausten mukaan oleellisesti pienennä ilman epäpuhtauspitoisuuksia (vain 10 - 30 %). Oleellista on suunnitella ja rakentaa hyvintuulettuvia katukuiluja. Tulevaisuuden kaupunkibulevardit ovat pahimpia mahdollisia tältä osin. Rakennusalalla voitaisiin pikkuhiljaa opetella, että minimiarvo ei maksimiarvo eikä tavoitearvo. Minimiä paremminkin saa suunnitella ja rakentaa.
https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmansuojelu/tietoakaupunkisuunni…
Taulukko 14.1 erään kaupungin
Sähköpostilla saatu kommentti:
Taulukko 14.1 erään kaupungin rakennusvalvonta ei hyväksy huoneistokohtaisen iv-koneen ilman sisäänottoa alle kolmen metrin päästä naapurin parvekkeesta.
Käytännössä tällainen tulkinta estää huoneistokohtaisten iv-koneiden käytön rakentamisessa!
In reply to Taulukko 14.1 erään kaupungin by toimitus JH (ei varmistettu)
Etäisyysvaatimuksen taustalla
Etäisyysvaatimuksen taustalla on parveketupakointi (tai miksei grillaus tai muu hajua aiheuttava toiminta) ja havaintoja ongelmakohteista. Kolme metriä perustuu asiantuntija-arvioon ja vastaa kerroskorkeutta sekä kokemuksiin simuloinneista. Pienempi etäisyys pitää selvittää erikseen esim. simuloinnilla ja mitä suurempi poikkeama 3:sta metristä sitä enemmän pitää tietysti arvioida toimivuutta. Mitään simulointitutkimusta asiassa ei ole tehty.
In reply to Etäisyysvaatimuksen taustalla by Toimitus
Kolmen metrin
Kolmen metrin etäisyysvaatimus perustuu siihen, että simulointien mukaan ilma yleensä laimenee tällä matkalla riittävästi. Tupakansavunhajun osalta etäisyys ei ole aina riittävä. Kolmen metrin tehollinen etäisyys voidaan saada aikaan rakentamalla kiinteä seinä tai kiinteä lasitus naapurin ilmanoton puoleiseen päätyyn riittävässa laajuudessa. Tämä myös estää pössyttelyn lähellä sisäänottoa.
In reply to Kolmen metrin by mikkosaari
Rakennusvalvonnat…
[...] 3m etäisyysvaatimusta [tulkitaan paikoin] kirjaimellisesti sallimatta poikkeuksia tai [...] kommenteissa mainittua kiinteää seinää tai lasitusta. [Samoin] parvekkeen [tulkitaan] tarkoittavan myös terassia. Onko tämä tarkoituksena vaikka terassilla on asuntojen välillä kiinteät seinät jotka rajoittuvat yläpuoliseen lippaan? Jos ei voisiko taulukkoon saada lisäyksen ettei parvekkeella tarkoiteta terassia tai että tapauskohtaista harkintaa voi käyttää?
3m etäisyydestä tulisi kokonaan luopua tai sen pitäisi perustua tutkimustietoon tai etäisyyttä pitäisi tulkita tapauskohtaisesti kuten 14.1 taulukossa vilkasliikenteisen kadun osalta. Alle 6m runkoleveyden omaaviin asuntoihin eli yksiöihin ja osaan kaksioista ei voi tällä ohjeistuksella toteuttaa huoneistokohtaista ilmanvaihtoa koska raitisilmaa ei voi järjestää järkevästi.
Tupakointi ei ole käypä peruste tai se pitäisi ilmaista taulukossa ja pitäisi huomioida jos taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on tupakointikielto. Nykyinen 3m ohje yhdistettynä rakennusvalvonnan tulkintaan johtaa usein tupakointihaittojen pahenemiseen: Kun terassitasolla asunnon runkoleveys on alle 6m vaatii rakennusvalvonta raitisilman 2-kerroksisessa rakennuksessa 2. kerroksen asunnon avoimen parvekkeen yläpuolelle jolla varmistetaan että 2. kerroksen tupakansavut kulkeutuvat varmuudella 1. kerroksen raitisilmanottoon. Tällä ei ole merkitystä koska taulukonmukainen 3m sivuttainen etäisyys on saatu täytettyä.
In reply to Rakennusvalvonnat… by Santeri Leijola (ei varmistettu)
Kommentti koskee aihetta,…
Kommentti koskee aihetta, josta saatiin paljon muutakin palautetta kevään 2023 päivityskierrokselle. Päivityskierroksella opastaviin teksteihin lisättiin tieto tulkintamahdollisuudesta ja lisäksi sovittiin, että perusteiden selvittämistä jatketaan erillisessä työryhmässä varsinaisen päivityskierroksen ulkopuolella. Mikäli työssä päästään tulokseen tehdään päivitykset opastaviin teksteihin keväällä 2024.
Sähköpostikommentti:
Sähköpostikommentti:
Oppaassa on annettu vanhan D2 ohjeista poiketen myös ohje raitisilmanottojen sijoittelusta viereisen huoneiston parvekkeeseen nähden (3m, kuva alla). Olisin kysellyt tässä vaiheessa teidän kantaa ohjeeseen? Käytännössähän usein varsinkin yksiöiden osalta on usein jopa mahdotonta täyttää tämän uuden ohjeen mukaiset etäisyydet (esimerkiksi kuva alla). Näettekö että myös ranskalaiseen parvekkeeseen nähden tuo etäisyys tulisi täyttyä?
In reply to Sähköpostikommentti: by juhani.hyvarinen
Etäisyysvaatimuksen taustalla
Etäisyysvaatimuksen taustalla on parveketupakointi (tai miksei grillaus tai muu hajua aiheuttava toiminta) ja havaintoja ongelmakohteista. Kolme metriä perustuu asiantuntija-arvioon ja vastaa kerroskorkeutta sekä kokemuksiin simuloinneista. Pienempi etäisyys pitää selvittää erikseen esim. simuloinnilla ja mitä suurempi poikkeama 3:sta metristä sitä enemmän pitää tietysti arvioida toimivuutta. Mitään simulointitutkimusta asiassa ei ole tehty.
On myös keskusteltu siitä, onko ranskalainen parveke ikkuna vai parveke. Kannaksi on tainnut muodostua että ranskalainen parveke on ikkuna. Perusteluina esimerkiksi seuraavat: ikkuna, koska ranskalaisen parvekkeen ovesta ei voi kulkea mihinkään; ikkuna, koska sen ääressä voi tupakoida kuten ikkunankin vieressä ja viimeiseksi ikkuna, koska parvekkeella ei voi oleilla oven ollessa suljettuna.
In reply to Etäisyysvaatimuksen taustalla by juhani.hyvarinen
Ranskalainen parveke on
Ranskalainen parveke on ikkuna myös rakentamismääräysten mukaan eli laskentaan mukaan ikkunapinta-alaan (esim. YM:n tasauslaskentaopas).
Vanhoissa kerrostaloissa
Vanhoissa kerrostaloissa kerroskorkeus on 2800, miten näissä on mahdollista toteuttaa seinäpuhallus? Vai onko se noin lähes 2800 - 3000? Pitääkö kikkailla sivusiirroilla?
In reply to Vanhoissa kerrostaloissa by juhani.hyvarinen
Sisäilmasto ja ilmanvaihto
Sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetus koskee uuden rakentamista. Vanhan korjaamiseen niitä voi soveltaa. Yksi soveltaminen voisi olla, että kerroskorkeuden päähän sijoittaminen yleensä toimii. Korjaamisesta on oma asetuksensa, jossa seinäpuhallus sallitaan, jos sitä ei aiheudu haittaa naapurille, eikä mitään etäisyysvaatimusta.
Mitä enemmän kolmesta metristä poiketaan sitä enemmän pitää arvioida haittaa eikä kolme metriäkään ole kaikissa tapauksissa täysin varma ratkaisu.
In reply to Sisäilmasto ja ilmanvaihto by juhani.hyvarinen
Korjausrakentamisessa
Korjausrakentamisessa minimietäisyysvaatimuksia voidaan soveltaa tapauskohtaisesti. Etäisyydet keskilinjan mukaan. Jos 3 metrin etäisyys on riittävä, niin myös 2,8 metrin etäisyys on lähes varmasti riittävä. Ja jos 2,8 metrin etäisyys ei riitä, niin ei riitä 3 metriäkään. Huonoin tilanne on yleensä 1 - 2 metrin etäisyydellä ja nurkissa ja syvennyksissä. Julkisivun muoto ja ulokkeet vaikuttavat epäpuhtauksien kulkeutumiseen oleellisesti.
In reply to Sisäilmasto ja ilmanvaihto by juhani.hyvarinen
Kommentissa mainitaan että
Kommentissa mainitaan että "Korjaaamisesta on oma astuksensa". Mihin asetukseen tässä viitataan, kun kovin helpolla ei tunnut löytyvät asetusta tai ohjetta jota pitäisi korjausrakentamisessa soveltaa, esim näiden etäisyyksien kanssa?
In reply to Kommentissa mainitaan että by Tuomas Laajanen (ei varmistettu)
Tässä viitataan 4/13
Tässä viitataan 4/13 Ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Sen 11 §:ssä, joka käsittelee Ilmanvaihtoa sanotaan: Kun rakennuksen energiatehokkuutta parannetaan asentamalla huoneistokohtaisia lämmön talteenotolla varustettuja koneellisia tulo- ja poistoilmajärjestelmiä, on ne suunniteltava ja toteutettava siten, että ulkoseinästä tapahtuvasta ilmanotosta tai -poistosta ei aiheudu terveyshaittaa muihin huoneistoihin. Muilta osin sovelletaan tämän asetuksen 10 §:ää.
Sanamuoto eroaa Sisäilmasto ja ilmanvaihto -asetuksesta, mistä syystä ylempänän olevassa kommentissa viitataan pelkästään asetukseen. Asetuksesta ei ole tehty erillistä opasta.
Asetushan sanoo:
Asetushan sanoo: ”Poistoilmaluokan 1 tai asuinhuoneistojen ilmanvaihdon ulospuhallusilma voidaan johtaa ulos myös rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta (seinäpuhallus), jos muutoin tässä momentissa esitetyt vaatimukset täytetään.”
Rakennusinfon ohjeessahan annetaan sitten metrimääriä ja nopeus 5m/s. Mutta sitten on lisälause: ”Jos rakennuksessa on esimerkiksi liesikuvun toiminnasta, märkätilojen käytöstä tai kosteuden poiston tarpeesta aiheutuvan tehostustarpeen tunnistava automatiikka, voidaan ulospuhalluksen toimivuuden arvioinnissa käyttää edellä mainitusta poiketen keskimääräisen virtausnopeuden arvona tehostusajan ilmavirtaa.”
Nyt urakoitsijat on käyneet vaihtamaan päätelaitteita toisen valmistajan laitteisiin, joissa nopeudet on alle 5m/s. Tämä johtuu siitä, että eräs valmistaja tulkitsee tuon ohjeen, kun keittiön liesikuvusta tehostetaan automaattisesti tuo puhallusnopeus ei muuta automatiikkaa koneissa tarvita, vaan kunhan yksi noista ehdoista täyttyy, eli tuota kosteusohjausta ei tarvita.
In reply to Asetushan sanoo: by Toimitus
15.3.2018
15.3.2018 sähköpostivastaus kysyjälle
Tarkoitus ei ole, että 5 m/s ulosmitataan tehostusmahdollisuudella. Päinvastoin, jos pienissä asunnoissa ei ole mahdollista (aina tietysti jollain laitteella/kanavalla on mahdollista) päästä 5 m/s, niin automaattitehostuksella voidaan saavuttaa 5 m/s ulospuhallusnopeus, kun kuormitus on suurin. Märkätilojen automaattitehostus ei tietenkään yksinään riitä, jos koneeseen johdetaan myös keittiön liesikuvun ilmaa.
Tarkkaan ottaen tekstissä sanotaan, että ”voidaan ulospuhalluksen toimivuuden arvioinnissa käyttää”, eli siinä ei sanota, että aina riittää, että automaattitehostuksen ilmavirralla nopeus on 5 m/s. Kaikissa tapauksissa edes 5 m/s ulospuhallusnopeus ei ole riittävä.
Toteuttaja ei saa vaihtaa tuotetta, jos se ei täytä suunnittelijan asettamia vaatimuksia. Jos järjestelmä muuttuu suunnitellusta, niin jääkö vastuu rakentamiseen ryhtyvälle.
In reply to Asetushan sanoo: by Toimitus
Muutetaan opastava teksti
Muutetaan opastava teksti muotoon: Jos rakennuksessa on esimerkiksi liesikuvun toiminnasta, märkätilojen käytöstä ja
taikosteuden poiston tarpeesta aiheutuvan tehostustarpeen tunnistava automatiikkaTarvitaan siis tehostusautomatiikka jokaiselta kuormituslähteeltä. Asunnoissa nämä ovat yleensä keittiö ja kylpyhuone, mutta niitä voi olla muitakin.
In reply to Muutetaan opastava teksti by juhani.hyvarinen
Teksti on tarkoitettu
Teksti on tarkoitettu suunnittelijoille ohjeeksi varmistaa ilman riittävä laimeneminen kuormitustilanteessa. Keittiön liesikuvun poisto on tässä ollut hajun osalta mitoittava kuormitus. Nykyisin on markkinoilla myös pieniin ilmavirtoihin soveltuvia ulospuhalluslaitteita, joten riittävä ulospuhallusnopeus on saavutettavissa myös pienissä asunnoissa ilman pakkotehostusta. Pakkotehostus on toki muutoin suositeltava toiminto kaikissa asuonnoissa, koska insinöörittömiä kotitalouksiakin vielä maastamme löytyy.
Kun on ristiriita tilanne
sp-vastaus: Ei aja, mutta 14.4. antaa listan asioista, joiden perusteella ”Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta seuraavin edellytyksin ilman tarkempia selvityksiä. Jos kaikki edellytykset eivät täyty, on syytä selvittää asiaa tarkemmin. 14.1 – 14.3 kohdissa ja esimerkissä annetaan opastusta sijoittelusta yleensä.
sp-vastaus: parveke ei ole oleskelutaso, Termi on tarkistettun päivityksen yhteydessä. Oleskelutasolla tarkoitetaan esimerkiksi pihakantta tai muuta ympäristöä korkeammalla olevaa pihatasoa.
sp-vastaus: tätä on kommentoitu sähköpostikeskusteluissa, ei tuo 3 metriä varmastikaan mikään absoluuttisen tarkka raja ole. Mitä enemmän siitä poiketaan sitä tarkemmin on syytä harkita. Se on todettu toimivaksi suunnitteluarvoksi.
In reply to Kun on ristiriita tilanne by Toimitus
Täsmennys vastaukseen:
Täsmennys vastaukseen: parveke ei ole oleskelutaso. Oleskelutasolla tarkoitetaan esimerkiksi pihakantta tai muuta ympäristöä korkeammalla olevaa pihatasoa.
In reply to Täsmennys vastaukseen: by juhani.hyvarinen
Kommentin taulukkonumerointi
Kommentin taulukkonumerointi tulee tarkistaa. Seinäpuhallustaulukossa 14.3 ei ole annettu etäisyysvaatimusta avattaviin naapurin ikkunoihin. Siinä voi olla pieni ristiriita taulukon 14.2 kanssa. Tältä osin voidaan seinäpuhalluksessa käyttää taulukon 14.2 poistoilmaluokan 1 ja 2 etäisyysvaatimuksia. Seinäpuhalluksessa asunnon oman sisäänoton ja ulospuhalluksen väliselle etäisyydelle ei ole vaatimusta. Tässä on mahdollinen ristiriita taulukon 14.1 kanssa. Asunnon oma sisäänotto ja ulospuhallus voivat olla myös lähekkäin. Elleivät, niin sitten mielellään 3 metrin etäisyydellä toisistaan.
Päivityskierros: 5.3.2019
Päivityskierros: 5.3.2019
Seinäpuhallusta ei joissakin kaupungeissa hyväksytä asuntoilmanvaihdon ratkaisuna.
Perusteluina tähän ovat olleet: huollon järjestämisen vaikeus (voidaan hoitaa nostolavalta tai huoltohissiltä), kosteusvauriot seinäpuhalluslaitteista tippuvasta vedestä (uusia tuotteita on jo tullut markkinoille, ilman nopeus ja veden johtaminen pois seinäpinnasta), ulkonäköasiat (ei ole ilmanvaihtoasiaa)
In reply to Päivityskierros: 5.3.2019 by juhani.hyvarinen
Asetuksen teksti mahdollistaa
Asetuksen teksti mahdollistaa seinäpuhalluksen toteuttamisen tietyin edellytyksin. Perustelumuistiossa todetaan, että seinäpuhalluksen käyttöä laajennetaan koskemaan myös asuinhuoneistojen ulospuhallusilmaa. Seinäpuhalluksen on täytettävä pykälässä ulospuhallukselle asetetut vaatimukset. Suunnittelussa tulisi erityisesti välttää ulospuhallusilman sekoittumista asunnon omaan tai naapureiden tuloilmaan.
Sovittiin, että opastavaa tekstiä ei muuteta
Sovittiin, että tuodaan oppaan esipuheessa esille se alkuperäinen ajatus, että opas on tarkoitettu ensisijassa tavanomaisten asuinrakennusten suunnitteluun. Opasta voi soveltaa vaativimmissakin kohteissa, mutta oletuksena on, että niissä suunnittelijan on mahdollista tehdä tavanomaisia kohteita yksityiskohtaisempia ja kohteen vaatimuksiin mukautettuja suunnitelmia. Vaativissa kohteissa suunnittelijalta vaadittava pätevyys on tavanomaisia kohteita korkeampaa.
In reply to Asetuksen teksti mahdollistaa by juhani.hyvarinen
Eräs oppaan tarkoitus oli,
Eräs oppaan tarkoitus oli, että seinäpuhallus voitaisiin hyväksyä yksinkertaiset vaatimukset täyttämällä ilman raskaita lisäselvityksiä esim. dynaamista virtaussimulointia. Näin on varmaan suurelta osin käynytkin. Vaativissa erityiskohteissa suositellaan tarkempia selvityksiä suunnittelijan ja rakentamiseen ryhtyvän selustan turvaamiseksi.
Taulukossa 14.3 ei ole
Taulukossa 14.3 ei ole määritelty seinäulospuhalluslaitteen minimietäisyyttä viereisistä, tai ylä/alapuolella olevista avattavista ikkunoista.
Pitääkö nämä etäisyydet katsoa taulukon 14.2 mukaan, jolloin ulospuhalluslaitteen etäisyys pitäisi olla 6 metriä samalla tasolla tai yläpuolella olevasta avattavasta ikkunasta, kun kyseessä on luokan 3 poistoilma. Vai riittääkö viereisiin avattaviin ikkunoihin sama etäisyys kuin viereisten huoneistoiden ulkoilmalaitteisiin, eli 3 metriä? vai eikö etäisyyttä avattaviin ikkunoihin tarvitse huomioida, kun sitä ei olla mainittu taulukossa 14.3?
In reply to Taulukossa 14.3 ei ole by Jaakko Juslin (ei varmistettu)
Seinäulospuhallusilmalaitteen
Seinäulospuhallusilmalaitteen etäisyys on ollut paljon esillä keväällä 2019 olleen päivityskierroksen aikana. Päivityskierroksella tähän asiaan kuitenkin jäi ottamatta selvä kanta ja opastavaa tekstiä täydennettiin mm. taulukossa 14.3. Muutettu teksti on merkitty alleviivauksella ja päivämäärällä. Muutoksen jälkeen asiaa on edelleen keskusteltu ja täsmennetty edelleen 22.8.2019 merkinnällä, että etäisyys erikseen määriteltyihin avattaviin ikkunoihin on oltava tuo 3 metriä. Tällä tavalla voidaan varmistua siitä, että asuinhuoneistossa on ikkuna tai ikkunoita, joiden kautta huoneistoa voidaan tarvittaessa tuulettaa vaikka lähin avattava ikkuna olisikin määrämittaa lähempänä naapuriasunnon ulospuhallusilmalaitetta.
Toimitus pahoittelee, että asiaa on jouduttu päivittämään normaalia päivitystahtia tiheämmin. Samalla kuitenkin voi todeta, että sivusto on saadun nopean palautteen perusteella aktiivisessa käytössä. Uskomme, että ulospuhallusilmalaitteen etäisyyttä koskeva ohje on näiden muutosten jälkeen sellainen, että se vastaa käytännön toteutustapaa ja yleisesti hyväksyttävää tasoa.
Kohta: Taulukon 14.2
Kokous 18.3.2021
Kohta: Taulukon 14.2 alapuolella: Ulospuhallusilma johdetaan yleensä muissa kuin asuntokohtaisissa ilmanvaihtoratkaisuissa rakennuksen korkeimman osan vesikaton yläpuolelle ja puhallus suunnataan yleensä ylöspäin, jotta ulospuhallusilman pääsy ulkoilmalaitteisiin, ikkunoihin ja oleskelualueille estetään. Ylöspäin suunnatun ulospuhallusilmalaitteen etäisyydet voidaan laskea joko laitteen reunasta tai laitteen yläpuolelta pisteestä, jonka etäisyys laitteesta metreinä on 1/3 puhallusnopeuden [m/s]-yksiköllä ilmoitetusta numeroarvosta. Tätä voidaan soveltaa myös seinäpuhalluksen etäisyyden arviointiin.
Kommentti: Viimeinen virke "Tätä voidaan soveltaa myös seinäpuhalluksen etäisyyden arviointiin." aiheuttaa epäselvyyttä taulukon 14.3. tulkinnassa ja lausetta ehdotetaan poistettavaksi. Olisi parempi, että taulukko 14.3 toimisi itsenäisesti toimivuuden arvioinnissa ilman, että taulukon etäisyyksien määrittämisessä tarvitsee käyttää opastavassa tekstissä muualla olevaa suunnittelusääntöä.
In reply to Kohta: Taulukon 14.2 by Toimitus
Poistetaan viimeinen lause
Poistetaan viimeinen lause tulkinnanvaraisena.
Erään kunnan LVI-tarkastaja…
Erään kunnan LVI-tarkastaja on useammassa kohteessa takertunut siihen, että yhdistelmälaite julkisivussa on lähempänä, kuin 3m naapurin avattavasta ikkunasta.
Onko tämän kohdan ajatus se, että etäisyys mitataan sivu ja korkeussuunnassa myös ylä/alapuolen asunnon ikkunaan?
Mikä on erikseen määritelty avattava ikkuna? Onko TI-merkinnällä varustettu ikkuna aina tällainen? Esimerkiksi makuuhuoneen ikkuna kun on aina TI-merkinnällä. Yksiöissä yhdistelmälaitteen käyttö on täten aina mahdotonta, koska yläpuolen "ikkuna" on aina heti yläpuolella alle 3m päässä.
In reply to Erään kunnan LVI-tarkastaja… by Timo M (ei varmistettu)
Tavanomainen…
Tavanomainen asuinhuoneistoista peräisin oleva poistoilmaluokan 3 ilma voidaan yleensä johtaa ulos rakennuksen seinässä olevan ulospuhallusilmalaitteen kautta haittaa aiheuttamatta seuraavin edellytyksin ilman tarkempia selvityksiä kun noudattaa taulukon 14.3 etäisyyksiä, joka on vaaka- ja pystysuuntaan. Lyhemmät etäisyydet vaativat tarkemman selvityksen siitä (esim. simulointi), ettei ulospuhallusilmaa palaudu ulkoilmanottoon.
Etäisyyden tulee olla taulukon 14.3. mukaista sijoittelua noudatettaessa erikseen määritellystä avattavasta ikkunasta, jonka pääsuunnittelijan tulee merkitä pääpiirustuksiin. Asuinhuoneen ja majoitustilan ikkunan tai sen osan on oltava avattavissa (Ympäristöministeriön asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 1008/2017). Asuin- ja majoitustilan ikkunan olisi oltava avattavissa ainakin osittain. Tämä mahdollistaisi huonekohtaisen tuuletettavuuden myös tekniikan häiriötilanteessa (asetuksen perustelumuistio). Myös yksiössä on oltava avattava ikkuna tai parvekkeen ovi.
Kappaleen 14 johdannon…
Kappaleen 14 johdannon mukaan kappaleen opastavat tekstit ovat kopioita esimerkistä "Ulkoilmalaitteiden ja ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen". Kappaleen 14 ja esimerkin teksteissä on kuitenkin seuraava ristiriita:
Taulukon 14.1 teksti "Jätteiden säilytyspaikka, polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pysäköinti- ja lastauspaikka sekä ajoluiska, tuuletusviemärin ja savupiipun aukko, jäähdytystorni, tupakointipaikka, katu tai tie, kadun tai tien risteys, alle 10 000 autoa vuorokaudessa" ei ole vastaava kuin esimerkin taulukon 1 teksti "Jätteiden säilytyspaikka, polttomoottorikäyttöisten ajoneuvojen pysäköinti- ja lastauspaikka sekä ajoluiska, tuuletusviemärin ja savupiipun aukko, jäähdytystorni, tupakointipaikka, vilkasliikenteinen katu tai tie, kadun tai tien risteys".
Ristiriidan seurauksen epäselväksi jää koskeeko ulkoilmalaitteen 8 m vähimmäisetäisyys vain vilkasliikenteisiä teitä (määritelmän mukaan keskivuorokausiliikenne yli 10 000 autoa) vai kaikkia teitä ("alle 10 000 autoa vuorokaudessa").
In reply to Kappaleen 14 johdannon… by MH (ei varmistettu)
Esimerkin alkuun on lisätty…
Esimerkin alkuun on lisätty huomautus: Esimerkin teksti on tarkoitettu taustoittamaan Sisäilmasto ja ilmanvaihto -oppaan opastavaa tekstiä. Alla olevaa esimerkin tekstiä ei päivitetä tai ylläpidetä samalla tavalla kuin oppaan opastavaa tekstiä. Oppaan päivittyessä ja esimerkin pysyessä alkuperäisenä sisällöllinen ero kasvaa vuosi vuodelta ja käyttäjän on huomioitava tämä esimerkkiä lukiessaan.
Lauseesta "Tällöin…
Lauseesta "Tällöin ulospuhalluslaitteen etäisyyttä parvekkeeseen tai ikkunaan tarvitse rajoittaa" taitaa puuttua ei-sana
In reply to Lauseesta "Tällöin… by Ali Aaltonen (ei varmistettu)
Kiitoksia huomiosta. Lause…
Kiitoksia huomiosta. Lause on nyt korjattu.
Lisää uusi kommentti