21 Il­ma­vir­rois­ta ai­heu­tu­vat pai­neet ja ra­ken­tei­den il­man­pi­tä­vyys

Ase­tus­teks­ti

Eri­tyis­suun­nit­te­li­jan on suun­ni­tel­ta­va ra­ken­nuk­sen ulko- ja ulos­pu­hal­lusil­ma­vir­rat siten, ettei ra­ken­tei­siin ai­heu­du yli­pai­neen vuok­si ra­ken­tei­ta vau­rioit­ta­vaa pit­kä­ai­kais­ta kos­teus­ra­si­tus­ta eikä ali­pai­neen vuok­si epä­puh­tauk­sien siir­ty­mis­tä si­säil­maan. Pää­suun­nit­te­li­jan, eri­tyis­suun­nit­te­li­jan ja ra­ken­nus­suun­nit­te­li­jan on teh­tä­vien­sä mu­kai­ses­ti suun­ni­tel­ta­va ra­ken­nuk­sen vai­pan ja si­sä­ra­ken­tei­den il­man­pi­tä­vyys ja hor­mi­vai­ku­tuk­sen hal­lin­ta siten, että edel­ly­tyk­set il­man­vaih­don toi­min­nal­le voi­daan var­mis­taa ja väl­te­tään ra­ken­teis­sa ole­vien epä­puh­tauk­sien, maa­pe­räs­sä ole­vien epä­puh­tauk­sien ja ra­do­nin siir­ty­mis­tä si­säil­maan ja väl­te­tään kos­teu­den siir­ty­mis­tä ra­ken­tei­siin.

Opas­ta­va teks­ti

Jol­lei ra­ken­nuk­sen toi­min­nan eri­tyis­luon­ne toi­sin edel­ly­tä, suun­ni­tel­laan ra­ken­nuk­sen ulko- ja ulos­pu­hal­lusil­ma­vir­rat ta­sa­pai­noon staat­ti­ses­sa ti­lan­tees­sa. Staat­ti­nen ti­lan­ne on esi­mer­kik­si se ti­lan­ne, jossa ra­ken­nuk­sen il­ma­vir­rat sää­de­tään il­man­vaih­to­jär­jes­tel­män ra­ken­ta­mi­sen val­mis­tu­mis­vai­hees­sa. Jär­jes­tel­män suun­nit­te­lus­sa on huo­mioi­ta­va mm. eril­lis­pois­to­jen kuten lie­si­ku­vun, takan tai kes­kus­pö­ly­ni­mu­rin kaut­ta ra­ken­nuk­ses­ta pois­tet­ta­va il­ma­mää­rä tai muus­ta käyt­tö­ti­lan­tees­ta kuten il­man­vaih­to­ko­neen huur­teen­su­la­tuk­ses­ta joh­tu­va mah­dol­li­nen tulo- ja pois­toil­ma­vir­to­jen epä­ta­sa­pai­no ja osoi­tet­ta­va, mistä kor­vausil­ma saa­daan.

Il­man­vaih­to­jär­jes­tel­mä on suun­ni­tel­ta­va siten, että ilma vir­taa puh­taam­mis­ta ti­lois­ta kohti ti­lo­ja, jois­sa syn­tyy run­saam­min epä­puh­tauk­sia tai joi­den puh­taus­luo­ki­tus muu­ten on al­hai­sem­pi. Jos ti­las­sa syn­tyy run­saas­ti epä­puh­tauk­sia tai kos­teut­ta, suun­ni­tel­laan se ali­pai­nei­sek­si mui­hin ti­loi­hin näh­den.

Lie­si­ku­vun tai lie­si­tuu­let­ti­men vaa­ti­ma kor­vausil­ma­vir­ta ote­taan huo­mioon il­man­vaih­to­jär­jes­tel­män suun­nit­te­lus­sa. Kor­vausil­man saan­nin suun­nit­te­lus­sa so­vel­le­taan mui­den eril­lis­pois­to­jen rat­kai­su­ja kuten il­man­vaih­to­ko­neen tulo- ja pois­toil­ma­mää­rien tar­peen­mu­kais­ta oh­jaus­ta tai muita so­vel­tu­via kei­no­ja.

Ra­ken­nuk­sen ta­van­omai­nen käyt­tö tai sään vaih­te­lu ei saa mer­kit­tä­väs­ti muut­taa ra­ken­nuk­sen tai huo­ne­ti­lo­jen pai­ne­suh­tei­ta. Tämä tulee to­teut­taa ra­ken­teel­li­sin kei­noin, il­man­vaih­to­jär­jes­tel­män avul­la ei edel­ly­te­tä hal­lit­ta­van ra­ken­nuk­sen pai­ne­suh­det­ta muut­tu­vis­sa ul­koi­sis­sa kuor­mi­tus­ti­lan­teis­sa. Pyö­rö­ovet tai riit­tä­vän pit­kät tuu­li­kaa­pit ra­ken­nuk­sen ala­ker­ros­ten si­sään­käyn­neis­sä, his­sin odo­tusa­lu­een erot­ta­mi­nen sei­nil­lä muus­ta ker­rok­ses­ta sekä por­ras­kui­lu­kat­kot ovat esi­merk­ke­jä täl­lai­sis­ta toi­men­pi­teis­tä.

Nii­den ra­ken­nuso­sien, jotka vai­kut­ta­vat ra­ken­nuk­sen pai­ne­suh­tei­siin (mm. vaip­pa, ker­rok­sia ja ti­lo­ja erot­ta­vat ra­ken­nus­osat jne.), il­ma­tii­veys tulee mää­ri­tel­lä suun­nit­te­lu­vai­hees­sa ot­taen huo­mioon sekä tuuli-​, että läm­pö­ti­lao­lo­suh­teet.

Il­man­vaih­to­jär­jes­tel­mä suun­ni­tel­laan ja to­teu­te­taan siten, et­tei­vät sään vaih­te­lut muuta il­man­vaih­to­jär­jes­tel­män il­ma­vir­to­ja ja nii­den vir­taus­suun­tia ra­ken­nuk­ses­sa.

Esi­mer­kik­si kor­kei­den ra­ken­nus­ten il­man­vaih­to voi­daan jakaa il­man­vaih­to­tek­ni­ses­ti eril­lis­jär­jes­tel­miin, joil­le on mää­ri­tel­ty ylim­män ja alim­man pää­te­lait­teen vä­li­nen mak­si­mi­kor­keus­e­ro. Mak­si­mi­kor­keus­e­ro voi­daan ar­vioi­da CEN/TR 16798-4:2017 -​raportin mu­kaan seu­raa­vas­ti:

Dmax = 600 / ( Ta  - Tout,min ),

jossa:

  • Dmax on mak­si­mi­kor­keus­e­ro (m)
  • Ta on si­sä­läm­pö­ti­la (°C) ja 
  • Tout,min on ul­ko­läm­pö­ti­la suun­nit­te­luar­vo tal­vi­ti­lan­tees­sa (°C).

Esi­merk­ki: Kun si­sä­läm­pö­ti­la on 21 °C ja ul­koil­man läm­pö­ti­la on -32 °C, ei ylim­män ja alim­man pää­te­lait­teen kor­keus­e­ron tule ylit­tää 11 met­riä.

Vaih­toeh­toi­ses­ti il­man­vaih­to­jär­jes­tel­mä voi­daan va­rus­taa va­kio­vir­taus­sää­ti­mil­lä tai vas­taa­vil­la lait­teil­la, jotka au­to­maat­ti­ses­ti kom­pen­soi­vat ns. sa­vu­piip­pu­vai­ku­tuk­sen. Täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa on tar­kas­tet­ta­va ta­paus­koh­tai­ses­ti sää­ti­mien toiminta-​alue ja sii­hen pe­rus­tuen mak­si­mi­kor­keus­e­ro ylim­män ja alim­man pää­te­lait­teen vä­lil­lä.

Il­ma­vir­to­jen tar­peen mu­kai­sen sää­dön toi­min­ta suun­ni­tel­laan sel­lai­sek­si, et­tei­vät ra­ken­nuk­sen ja sen eri huo­ne­ti­lo­jen paine-​erot muutu hai­tal­li­ses­ti il­ma­vir­to­jen sää­dös­tä joh­tuen.

Kah­den tai useam­man il­man­vaih­to­ko­neen yh­dis­tä­mi­nen sa­maan ka­na­vaan tai kam­mioon tulee suun­ni­tel­la ja ra­ken­taa siten, et­tei­vät huo­ne­ti­lo­jen pai­neet tai ilman vir­taus­suun­nat ja mää­rät huo­ne­ti­lo­jen vä­lil­lä ja ka­na­vis­tois­sa muutu ko­nei­den il­ma­vir­to­ja oh­jat­taes­sa.

Yh­teis­tä kam­mio­ta ei yleen­sä ra­ken­ne­ta, jos il­man­vaih­to­ko­neis­sa käy­te­tään pa­lau­tusil­maa, tai jos ko­nei­den il­ma­vir­taa käy­tön ai­ka­na sää­de­tään toi­sis­taan riip­pu­mat­ta.

Jos usei­ta il­man­vaih­to­ko­nei­ta yh­dis­te­tään sa­maan ka­na­vaan tai kam­mioon, nii­den pu­hal­ti­met va­li­taan stan­dar­din SFS 5148 mu­kai­ses­ti siten, että ne eivät häi­rit­se tois­ten­sa toi­min­taa. Jos vain osa ko­neis­ta on sa­man­ai­kai­ses­ti käy­tös­sä, mi­toi­te­taan yh­tei­nen kam­mio tai ka­na­va väl­jäk­si ja va­li­taan pu­hal­ti­mien omi­nais­käy­räs­töis­tä toi­min­ta­pis­te siten, et­tei­vät il­ma­vir­rat muutu enem­pää kuin 3 % py­säyt­tä­mi­sen takia. Py­säy­tet­tä­vät ko­neet va­rus­te­taan sul­ku­pel­leil­lä, jotka täyt­tä­vät stan­dar­din SFS-​EN 1751:1998 mu­kai­sen sul­je­tun pel­lin tii­viys­luo­kan 3 vaa­ti­muk­set.

Käy­tet­täes­sä kam­mio­pai­neoh­jat­tu­ja pu­hal­ti­mia on kam­mio­pai­ne­mit­tauk­sen luo­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta tär­ke­ää, että paine-​eromittaukseen käy­tet­tä­vä re­fe­rens­si­pai­ne pysyy va­kaa­na ja että tilan, jonka pai­net­ta mit­tauk­ses­sa käy­te­tään re­fe­rens­si­pai­nee­na, paine-​ero ym­pä­röi­viin ti­loi­hin pysyy mah­dol­li­sim­man pie­ne­nä. Usein re­fe­rens­si­pai­nee­na käy­te­tään iv-​konehuoneen pai­net­ta. Täl­löin on syytä var­mis­taa, että esi­mer­kik­si iv-​konehuoneen yli­läm­mön pois­to­jär­jes­tel­mä, ka­na­vis­to­jen vuo­dot tai vie­reis­ten ti­lo­jen il­man­vaih­don ta­sa­pai­noe­rot eivät ai­heu­ta ko­ne­huo­nee­seen paine-​eroa ym­pä­röi­viin ti­loi­hin näh­den.

Ko­neel­li­ses­sa pois­toil­man­vaih­to­jär­jes­tel­mäs­sä ul­koil­ma­lait­tei­den kaut­ta tu­le­van ul­koil­ma­vir­ran koh­tuul­li­nen hal­lin­ta edel­lyt­tää vä­hin­tään 10 Pa:n paine-​eroa ra­ken­nuk­sen vai­pan yli (kts. myös tämän oh­jeen kap­pa­le 14 Ul­koil­ma­lait­tei­den ja ulos­pu­hal­lus­lait­tei­den si­joit­ta­mi­nen).

Pai­no­voi­mas­ta ja ko­neel­lis­ta il­man­vaih­toa ei sa­mas­sa ra­ken­nuk­ses­sa voi käyt­tää, koska on ole­mas­sa vaara, että pai­no­voi­mai­ses­sa hor­mis­sa ilman vir­taus­suun­ta vaih­tuu.

Sivu teks­ti­muo­dos­sa Lataa sivu PDF:nä
Kirja teks­ti­muo­dos­sa Lataa kirja PDF:nä

Kom­men­tit

ju­ha­ni.hy­va­ri­nen

Säh­kö­pos­ti­kom­ment­ti 6. teks­ti­kap­pa­lee­seen

Vii­ta­tus­sa stan­dar­dis­sa pu­hu­taan rai­ti­sil­man si­sää­no­tos­ta eikä pää­te­lait­tei­den vä­li­ses­tä etäi­syy­des­tä. Nyt ra­ken­nus­val­von­to­jen tul­kin­ta on se, että ko­neel­li­ses­sa tu­lo­pois­toil­man­vaih­to­jär­jes­tel­mäs­sä pää­te­lait­tei­den etäi­syys saa olla mak­si­mis­saan 17 m. Tämä tar­koit­taa sitä, että yli 5.ker­rok­sis­sa ra­ken­nuk­sis­sa jou­du­taan te­ke­mään tupla hor­mit vaik­ka ai­kai­sem­min on voitu tehdä 8.ker­rok­si­sia asun­to­ja yk­sil­lä hor­meil­la. Onko tämä ollut tar­koi­tuk­se­na?

opas­ta­van teks­tin lai­naus:

Kor­kei­den ra­ken­nus­ten il­man­vaih­to jae­taan il­man­vaih­to­tek­ni­ses­ti eril­lis­jär­jes­tel­miin, joil­le on mää­ri­tel­ty ylim­män ja alim­man pää­te­lait­teen vä­li­nen mak­si­mi­kor­keus­e­ro. Mak­si­mi­kor­keus­e­ro voi­daan ar­vioi­da CEN/TR 16798-4:2017 -​raportin mu­kaan seu­raa­vas­ti:

Dmax = 600 / ( Ta  - Tout,min ),

jossa:

  • Dmax on mak­si­mi­kor­keus­e­ro (m)
  • Ta on si­sä­läm­pö­ti­la (°C) ja 
  • Tout,min on ul­ko­läm­pö­ti­la suun­nit­te­luar­vo tal­vi­ti­lan­tees­sa (°C).

Esi­merk­ki: Kun si­sä­läm­pö­ti­la on 21 °C ja ul­koil­man läm­pö­ti­la on -32 °C, ei ylim­män ja alim­man pää­te­lait­teen kor­keus­e­ron tule ylit­tää 11 met­riä.

 

23.11.18 15:07 Iki­link­ki
Aki Val­kea­pää (ei var­mis­tet­tu)

Tek­ni­ses­sä ra­por­tis­sa CEN/TR 16798-4:2017 tark­kaan ot­taen sa­no­taan, että "Ker­ros­ta­lot olisi jaet­ta­va eril­li­siin il­man­vaih­to­vyö­hyk­kei­siin, joil­le on mää­ri­tel­ty enim­mäis­kor­keus.
Pys­ty­suo­ra etäi­syys (D) vyö­hyk­keen alim­man ja kor­keim­man si­sään­ot­toau­kon vä­lil­lä ei saisi ylit­tää seu­raa­vaa" ja sit­ten on tuo kaava mak­si­mie­täi­syy­del­le. Al­ku­pe­räi­ses­sä teks­tis­sä ei pu­hu­ta pää­te­lait­tei­den vä­li­ses­tä etäi­syy­des­tä (esim. kes­ki­tet­ty ko­neel­li­nen tulo- ja pois­to) vaan ulkoilma-​aukkojen vä­li­ses­tä etäi­syy­des­tä. Eikö tämä koske enem­män­kin ko­neel­lis­ta pois­toa ja kor­vausil­ma­vent­tii­le­jä? Mi­nus­ta tii­viil­lä ul­ko­vai­pal­la ja kes­ki­te­tyl­lä ko­neel­li­sel­la tu­lol­la ja pois­tol­la ti­lan­ne on eri­lai­nen hor­mi­vai­ku­tuk­sen osal­ta

14.02.19 08:26 Iki­link­ki
jari.ho­to­kai­nen

CEN:n ra­por­tin ter­mi­no­lo­gia to­den­nä­köi­ses­ti viit­taa ko­neel­li­sen pois­ton jär­jes­tel­mään. Sisä- ja ul­ko­läm­pö­ti­lo­jen eron ai­heut­ta­ma sa­vu­piip­pu­vai­ku­tus on kar­keas­ti jo noin 1,5 Pa/m -10°C:n ul­ko­läm­pö­ti­las­sa ja se vai­kut­taa vas­taa­vas­ti myös ko­neel­li­sen tulon ta­pauk­ses­sa. Ker­ta­sää­töi­sil­lä pääte-​ja sää­tö­lait­teil­la va­rus­te­tun jär­jes­tel­män il­ma­mää­riin tuol­la on jo vai­ku­tus­ta riip­puen hie­man siitä mille pai­ne­ta­soil­le jär­jes­tel­mä to­teu­te­taan. Jär­jes­tel­män pää­te­lait­tei­den vä­li­sen mak­si­mi­kor­keus­e­ron vai­ku­tus kan­nat­taa siis tie­dos­taa joten ra­por­tin ja van­han v. 1987 D2:n oh­jeet ovat hyviä läh­tö­koh­tia tar­kas­te­lul­le.

09.04.19 14:03 Iki­link­ki
Toi­mi­tus

Säh­kö­pos­ti­kom­ment­ti:

Kai­pai­sin tar­ken­nus­ta Ta­lo­tek­niik­kain­fon opas­ta­vaan teks­tiin kor­kei­den ra­ken­nus­ten il­man­vaih­don jaos­ta ja mak­si­mi­kor­keus­e­ros­ta. Onko las­ken­ta­kaa­vas­sa Tout, min alu­een mi­toi­tusul­ko­läm­pö­ti­la (esim. Hel­sin­ki -26°C), joka mää­rit­tää ylim­män ja alim­man pää­te­lait­teen kor­keus­e­ron vai voiko mi­toi­tuk­ses­sa käyt­tää kes­ki­mää­räis­tä alu­een tal­via­jan ul­ko­läm­pö­ti­laa (esim. Hel­sin­gis­sä -12°C…-15°C)? Eli las­ke­taan­ko kor­keus­e­ro  mi­toi­tusul­ko­läm­pö­ti­lan mu­kaan vai  voi­daan­ko käyt­tää kes­ki­mää­räis­tä alu­een ul­ko­läm­pö­ti­laa tal­vel­la? Näis­tä asioi­ta kes­kus­tel­laan usein ra­ken­nut­ta­jan/ti­laa­jan kans­sa ja olisi mie­len­kiin­tois­ta kuul­la taus­ta ja oh­jeis­tus tuo­hon las­ken­ta­kaa­vaan.

18.09.19 17:02 Iki­link­ki
Toi­mi­tus

In reply to by Toi­mi­tus

CENin tek­ni­ses­sä ra­por­tis­sa CEN/TR 16798-4, johon opas­ta­va teks­ti pe­rus­tuu, on Tout, min se­lit­tees­sä käy­tet­ty ter­miä mi­toi­tus­läm­pö­ti­la (”Tout, min on mi­toi­tus­läm­pö­ti­la tal­vel­la celciusas­tei­na”). Opas­ta­vas­sa teks­tis­sä on eri termi (suun­nit­te­luar­vo), mutta suun­nit­te­luar­vo­na ei ole syytä käyt­tää kes­ki­läm­pö­ti­laa: täy­tyy­hän ra­ken­nuk­sen toi­mia oi­kein myös kyl­mem­mil­lä läm­pö­ti­loil­la, joita kui­ten­kin on. Suun­nit­te­luar­vo­na on hyvä käyt­tää ylei­ses­ti hy­väk­syt­tyä mi­toi­tusar­voa eli mi­toi­tus­läm­pö­ti­laa.

Taus­ta las­ken­ta­kaa­vaan on to­si­aan­kin tuo CENin tek­ni­nen ra­port­ti ja fy­si­kaa­li­nen taus­ta tulee siitä, että kor­keu­den kas­vaes­sa nos­teen vai­ku­tus alim­man ja ylim­män ker­rok­sen vä­li­seen paine-​eroon ja tätä kaut­ta paine-​eron hal­lin­ta ul­koil­maan tulee mer­kit­tä­väk­si asiak­si. Kor­keam­pia vyö­hyk­kei­tä suun­ni­tel­taes­sa on asia rat­kais­ta­va jol­la­kin so­vel­tu­val­la ta­val­la.

18.09.19 17:04 Iki­link­ki
Antti Alan­ko (ei var­mis­tet­tu)

Kam­mio­pai­neoh­ja­tun il­man­vaih­don va­kau­den kan­nal­ta on erit­täin oleel­lis­ta, että il­man­vaih­to­ko­ne­huo­nees­sa on mah­dol­li­sim­man pieni paine-​ero ym­pä­röi­viin ti­loi­hin näh­den ja että paine-​ero py­syi­si mah­dol­li­sim­man va­kaa­na. Tästä on kaksi esi­merk­kiä:

1. Il­ma­vir­to­jen mit­tauk­sen ja sää­dön yh­tey­des­sä on ta­van­omais­ta, että ko­ne­huo­neen ovi on pön­kät­ty auki. Jos ko­ne­huo­ne on ovi sul­jet­tu­na voi­mak­kaas­ti ali- tai yli­pai­nei­nen, niin kam­mio­pai­ne muut­tuu huo­mat­ta­vas­ti kun ovi lai­te­taan kiin­ni. Eli jos säätö sil­loin teh­dään ko­ne­huo­neen ovi auki ja tämän ti­lan­teen kam­mio­pai­nea­se­tus syö­te­tään pöy­tä­kir­joi­hin ja au­to­ma­tiik­kaan, niin pu­hal­ti­mien käyn­ti­ta­sot poik­kea­vat sää­tö­ti­lan­tees­ta kun ovi sul­je­taan ja au­to­ma­tiik­ka ohjaa kam­mio­pai­net­ta vää­räs­sä ti­lan­tees­sa kir­jat­tu­jen ase­tus­ten mu­kaan.

2. Ko­ne­huo­nees­sa on yli­läm­mön pois­toa var­ten huip­pui­mu­ri, joka käy lämpötila-​asetuksen mu­kaan. Jos kor­vausil­ma­reit­ti on il­ma­mää­rään näh­den liian ahdas, vai­kut­taa se oleel­li­ses­ti ko­ne­huo­neen paine-​eroon ja sen myötä kam­mio­pai­nee­seen. Pu­hal­ti­mien oh­jaus häi­riin­tyy ja ohjaa eri il­ma­vir­to­ja, kuin mitä on ha­lut­tu. Kor­vausil­ma­rei­tit ovat usein liian ah­tai­ta. Pahin, mikä on tul­lut vas­taan on 90 Pa ali­pai­ne yli­läm­mön­pois­ton ol­les­sa käyn­nis­sä.

Eli ko­ne­huo­neen paine-​erojen tulee olla hal­li­tut ja sää­de­tyt, joh­tui­vat ne sit­ten vuo­ta­vien ka­na­vien ai­heut­ta­mis­ta paine-​eroita tai yli­läm­mön­pois­tos­ta. Tätä voisi ku­va­ta esi­mer­kik­si seu­raa­vas­ti: "Kam­mio­pai­ne­mit­tauk­sen luo­tet­ta­vuu­den ja va­kau­den ta­kaa­mi­sek­si il­man­vaih­to­ko­ne­huo­neen tulee pysyä ta­sa­pai­noi­se­na ym­pä­röi­viin ti­loi­hin näh­den. Yli­läm­mön pois­ton, ka­na­vis­ton vuo­to­jen tai vie­rei­sen tilan il­man­vaih­don ai­heut­ta­ma paine-​ero saa olla enin­tään ±5 Pa."

Tästä voisi olla myös mai­nin­ta koh­das­sa 27 Il­man­vaih­to­jär­jes­tel­män suun­ni­tel­man­mu­kai­suu­den to­tea­mi­nen. Esim. "Il­ma­vir­to­jen mit­tauk­sen ja sää­dön yh­tey­des­sä il­man­vaih­to­ko­ne­huo­neen paine-​erot tulee sää­tää mah­dol­li­sim­man ta­sa­pai­noi­sek­si. Paine-​ero saa olla kor­kein­taan ±5 Pa. Il­man­vaih­to­ko­nei­den kam­mio­pai­nea­se­tuk­set tulee mää­ri­tel­lä pöy­tä­kir­joi­hin ja au­to­ma­tiik­kaan siinä ti­lan­tees­sa kun ko­ne­huo­neen ovet ovat sul­jet­tui­na"

29.10.20 11:57 Iki­link­ki
Toi­mi­tus

In reply to by Antti Alan­ko (ei var­mis­tet­tu)

Top­ten vas­taan­ot­to­kort­ti voisi olla tähän pa­rem­pi oh­jeis­tus­ka­na­va. Vä­li­te­tään tieto Top­te­nin il­ma­vir­to­jen mit­taus­pöy­tä­kir­jan yl­lä­pi­tä­jäl­le: mit­taus­pöy­tä­kir­jaan sää­ti­la. Eh­do­te­taan myös har­kit­ta­vak­si mu­kaan SuLVI mit­taa­ja­kou­lu­tuk­seen.

Li­sä­tään opas­ta­vaan teks­tiin kap­pa­le: 

Käy­tet­täes­sä kam­mio­pai­neoh­jat­tu­ja pu­hal­ti­mia on kam­mio­pai­ne­mit­tauk­sen luo­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta tär­ke­ää, että paine-​eromittaukseen käy­tet­tä­vä re­fe­rens­si­pai­ne pysyy va­kaa­na ja että tilan, jonka pai­net­ta mit­tauk­ses­sa käy­te­tään re­fe­rens­si­pai­nee­na, paine-​ero ym­pä­röi­viin ti­loi­hin pysyy mah­dol­li­sim­man pie­ne­nä. Usein re­fe­rens­si­pai­nee­na käy­te­tään iv-​konehuoneen pai­net­ta. Täl­löin on syytä var­mis­taa, että esi­mer­kik­si iv-​konehuoneen yli­läm­mön pois­to­jär­jes­tel­mä, ka­na­vis­to­jen vuo­dot tai vie­reis­ten ti­lo­jen il­man­vaih­don ta­sa­pai­noe­rot eivät ai­heu­ta ko­ne­huo­nee­seen paine-​eroa ym­pä­röi­viin ti­loi­hin näh­den.

12.05.21 14:57 Iki­link­ki

Lisää uusi kom­ment­ti

Tämän ken­tän si­säl­tö pi­de­tään yk­si­tyi­se­nä eikä sitä näy­te­tä jul­ki­ses­ti.
  • Sal­li­tut HTML-​tagit: <em> <strong> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <drupal-​entity data-*>
  • HTML-​merkit ovat kiel­let­ty­jä.
  • Rivit ja kap­pa­leet pää­te­tään au­to­maat­ti­ses­ti.