3 Sisäilmaston suunnittelu
Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti rakennusta suunnitellessaan otettava huomioon seuraavat rakennuksen sisäilmastoon vaikuttavat tekijät:
-
sisäiset kuormitustekijät kuten: lämpö- ja kosteuskuormitus, laitteet, valaistus, henkilökuormat, melulähteet, prosessit, rakennustuotteiden päästöt sekä muut rakennuksen käyttöön liittyvät epäpuhtaudet;
-
ulkoiset kuormitustekijät kuten sää- ja ääniolot, ulkoilman laatu ja muut ympäristötekijät;
-
sijainti ja rakennuspaikka.
-
suunnitellaan rakennuksen lämmön- ja kosteudeneristystä sekä ikkunoiden ominaisuuksia ja aurinkosuojausta;
-
suunnitellaan rakennuksen energiatehokkuutta;
-
määritellään rakennuksen ulkovaipan, alapohjan ja kuilujen ilmanpitävyyttä sekä tilojen välisten rakenteiden ilmanpitävyyttä;
-
suunnitellaan rakennuksen ääneneristystä ja meluntorjuntaa;
-
suunnitellaan tilojen valaistusta ja päivänvalon hyödyntämistä;
-
valitaan rakennusmateriaaleja;
-
suunnitellaan rakennuksen lämmitystä ja jäähdytystä sekä muita talotekniikkajärjestelmiä, niiden käyttövarmuutta ja tilantarvetta;
-
suunnitellaan rakennustyömaan kosteudenhallintaa;
-
suunnitellaan rakennustöiden ja ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden hallintaa;
-
laaditaan rakennustyömaan, vastaanoton ja käyttöönoton aikataulua;
-
suunnitellaan rakennuksen ja teknisten järjestelmien käytettävyyttä, asianmukaista käyttöä ja kunnossapitoa sekä laaditaan rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjetta.
Rakennuksen sisäilmaston suunnittelun ja rakentamisen lähtökohta on, että oleskeluvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilanteissa terveellinen ja turvallinen sisäilmasto.
Muut sisäilmastolle asetetut vaatimukset määräytyvät yleensä rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella. Esimerkiksi toimistorakennuksessa sisäilmastolle asetetaan terveyden ja turvallisuuden ohella yleensä vaatimuksia myös viihtyvyyden suhteen kun taas esimerkiksi kylmävarastossa on perusteltua luopua viihtyvyyskriteerien asettamisesta.
Tilakohtaisia ilmavirran ohjearvoja ja oleskeluvyöhykkeen ilman nopeuden ohjearvoja esitetään esimerkissä Ilmanvaihdon mitoituksen perusteet.
Ohjeellisia sisäilmaston tavoitearvoja, suunnitteluohjeita ja tuotevaatimuksia on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisemassa Sisäilmastoluokitus-ohjekortissa.
Ohjeellisia tavoitearvoja sisäilmaston äänitasoille esitetään standardissa SFS 5907, Rakennusten akustinen luokitus. Sisäilmastoluokitus 2017:ssa esitetyt äänitasojen tavoitearvot perustuvat standardiin SFS 5907.
Käyttötarkoituksen mukaisen sisäilmaston aikaansaamiseksi energiataloudellisesti on ensisijaisesti suositeltavaa käyttää rakenteellisia suojauskeinoja, pienentää sisäisiä kuormitustekijöitä ja rajoittaa ulkoisten ja sisäisten kuormitustekijöiden vaikutusta.
Asetuksen edellyttämien sisäilmaston suunnitteluun vaikuttavien tekijöiden huomioiminen suunnittelussa voidaan osoittaa esimerkiksi rakennuslupavaiheessa laatimalla yhteenveto LVI-suunnittelun ja toteutuksen perusteista, jossa esitetään mm. sisäolosuhdetavoitteet, sisäilmaston mitoitusarvot, mitoittavat kuormat ja ulkoiset mitoitusolosuhteet. Suunnitteluperusteiden yhteenvedossa kuvataan ilmanvaihdon suunnittelun pohjana olleet järjestelmäratkaisut.
Pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sisäilmastolle asetetut vaatimukset. Kustakin erityissuunnitelmasta vastaava henkilö huolehtii siitä, että suunnitelma täyttää osaltaan sisäilmastolle asetetut vaatimukset.
Vastaava työnjohtaja huolehtii rakennussuunnitelman, erityissuunnitelmien ja hyvän rakennustavan mukaisesta työn tekemisestä siten, että sisäilmastolle asetetut vaatimukset täyttyvät suunnitelman mukaisesti. Kunkin erityissuunnitelman toteuttamisesta vastaava työnjohtaja huolehtii osaltaan siitä, että erityissuunnitelman toteutus täyttää suunnitelmissa sisäilmastolle asetetut vaatimukset.
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä
Kommentit
Sähköpostipalaute:
Sähköpostipalaute:
Meillä on juteltu aika paljon viime aikoina Suomen säädöskokoelman osasta 796/2017 eli "Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä", missä sanotaan seuraavasti: Rakennuksen ... taloteknisten laitteiden asennukset on suunniteltava ja toteutettava siten, että niiden synnyttämä äänitaso ei ylitä asuntojen asuinhuoneissa tai oleskelutiloissa ... [viittaus asetuksen pykälän 5 taulukkoon].
Onko asunnon kylpyhuone asuinhuone tai oleskelutila? Jos ei, niin mitä silloin noudatetaan, onko kylpyhuone luettavissa keittiöksi tai harrastustilaksi? Vanhassa D2:ssahan kylpyhuoneet olivat erikseen ja huomattavasti selkeämmin esitetty [omana tilaryhmänään].
In reply to Sähköpostipalaute: by Toimitus
Talotekniikkainfon
Talotekniikkainfon sisäilmasto- ja ilmanvaihto-oppaassa käsitellään vain vastaavan asetuksen 1009/2017 piiriin kuuluvia asioita, eikä siten ääniasioita, koska ne ovat eri asetuksessa.
Kuitenkin esittämäsi taulukot (uuden ääniasetuksen ja vanhan D2:n) osoittavat, että uudessa ääniasetuksessa asuintilojen iv-ääniasiat on esitetty eri tavalla ja suppeammin kuin aiemmin D2:ssa. Uudessa ääniasetuksessa vaatimustaso on sama kuin vanhassa C1:ssa, ainakin asuinhuoneille ja keittiöille esitetyistä lukuarvoista päätellen - joten tuo D2-taulukko voisi edelleenkin olla sovellettavissa.
Lisätään Talotekniikkainfon "esimerkit"-osioon opastava teksti, jossa viitataan D2:n taulukkoon ja muihin mahdollisiin kriteeristöihin kuten asumisterveysasetukseen. Opastava teksti ei ole velvoittavaa, mutta merkitsee muistiin yleisesti sovelletun käytännön.
Lisää uusi kommentti