Book traversal links for 20 Vesilaitteiston tiiviyden toteaminen
20 Vesilaitteiston tiiviyden toteaminen
Erityisalan työnjohtajan on huolehdittava, että vesilaitteiston tiiviys on koestettu ennen rakennuksen käyttöönottoa. Vesilaitteiston tiiviys on varmistettava vesipainekokeella. Koe on tehtävä siten, että vesijohdot liitoksineen ovat eristämättömiä ja helposti havaittavissa.
Rakennusvaiheen vastuuhenkilön on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan vesilaitteiston tiiviyden toteamisesta.
LVI-töiden aloittamiskokouksessa rakennushankkeeseen ryhtyvä, KVV-työnjohtaja, LVI-töiden valvoja, LVI-suunnittelija ja rakennusvalvonnan LVI-tarkastaja sopivat vesilaitteiston tiiviyden toteamiseen liittyvistä menettelyistä ja osallistumisesta tarkastuksiin ja painekokeisiin. Tässä yhteydessä sovitaan käytettävästä pöytäkirjamallista ja siitä, kuka kuittaa pöytäkirjat (rakennusvaiheen vastuuhenkilö). Osittaisten painekokoiden jälkeen tehdään merkintä tarkastusasiapöytäkirjamalliin.
Painekoe suoritetaan siten, että vesijohdot liitoksineen ovat näkyvissä. Tiiviys- ja painekokeet pitää aina suorittaa ennen asennusten eristämistä ja peittämistä.
Painekokeessa laitteisto täytetään talousvedellä alimmasta kohdasta alkaen siten, että laitteistoon ei jää ilmaa. Suunnitelma-asiakirjoissa määrätään järjestelmän osat, joille tehdään tiiviys- tai painekokeet. Putkiston tiiviys- ja painekokeet tehdään suunnitelma-asiakirjoissa mainitulla nesteellä, mutta yleensä vedellä. Alustava painekoe voidaan suorittaa myös paineilmalla esimerkiksi silloin, kun rakennuskohteen lämpötila ei salli veden käyttöä jäätymisriskin vuoksi. Paineilmalla tehtävä painekoe on tehtävä riittävän alhaisella paineella työturallisuuden vuoksi.
Kun käytetään puristusliitoksia, tehdään ennen painekoetta tiiviyskoe alhaisella paineella, koska on todettu, että puristusliitokset saattavat säilyttää tiiveytensä korkeassa koepaineessa, mutta pettää puristamattomina koepainetta matalammassa käyttöpaineessa.
Painekokeen aikana laitteiston tulee osoittautua tiiviiksi ja virheettömäksi. Koepaine on käyttöpaineen mukainen paine alimmasta pisteestä mitattuna ja koeaika on vähintään 10 minuuttia. Käyttövesiverkoston putkilta vaaditaan PN10, jolloin koepaine on 1000 kPa eli 10 bar. Lämmitysverkoston putkilla paineluokka on 600 kPa ja koepaine vastaavasti 600 kPa eli 6 bar. Jos vesilaitteistossa on muoviputkea, jonka vesitilavuus laajenee paineen noustessa, ylläpidetään koepainetta 30 minuuttia lisäämällä tarvittaessa vettä. Tämän jälkeen lasketaan paine noin puoleen ja tarkkaillaan painetta 90 minuuttia. Jos paine tarkkailuaikana nousee vakiotasolle, laitteisto on tiivis.
On järkevää jakaa verkosto osiin siten, että painekokeeseen osallistuvat ehtivät kiertää verkoston eri osat ja todeta mahdolliset vuodot mahdollisimman nopeasti. Koepainetta ei missään tapauksessa saa jättää putkistoon yön tai viikonlopun ajaksi. Ylipaine tulee poistaa ja putkisto tyhjentää painekokeen jälkeen.
Koepainepöytäkirjassa määritellään käytettävä paine ja kokeen kesto, tiiveyskokeesta käytettävä paine ja sallittu paineen muutos putkistossa.
Mikäli tarkastuksessa havaitaan vikoja tai vuotoja, tulee ne korjata. Korjausten jälkeen suoritetaan järjestelmän osalle uusi tiiviys- tai painekoe
Painekokeesta voidaan jättää pois vesikalusteita tai osia, jotka ovat yleensä sellaisia, että ne eivät kestä käytettävää koepainetta ja voivat tämän seurauksena rikkoutua tai purkaa koepainetta kokeen aikana. Painekoetta ei tehdä varoventtiiliä vasten.
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä
Kommentit
Palautetilaisuus 15.1.
Palautetilaisuus 15.1.
In reply to Palautetilaisuus 15.1. by juhani.hyvarinen
Huuhtelu on seuraavassa
Huuhtelu on seuraavassa kappaleessa
Sähköpostipalaute:
Sähköpostipalaute:
Pienet vuodot vaikea havaita ja mekaanisen painemittarin näyttötarkkuus ei yleensä riitä.
Perustelumuistio: Koestus paineilmalla voi olla terveydelle vaarallista paineella irtoavien osien takia, joten se ei ole sallittua. Kirjoittaja ei oikein ymmärrä asiaa, ilmanpaineen raja max. 1 bar.
In reply to Sähköpostipalaute: by juhani.hyvarinen
Ilmanpaineella testattaessa
Ilmanpaineella testattaessa on olemassa omat riskinsä, mistä syystä testauspaineen on oltava matala ja turvallinen. Ilmanpaineella testaaminen saattaa vaatia omat mittalaitteensa, joiden mittaustarkkuus on riittävä.
Sähköpostipalaute:
Sähköpostipalaute:
painekoe paineilmalla: jokainen liitos käytännössä ilmaisinnesteellä tarkastettava
In reply to Sähköpostipalaute: by Toimitus
Kiitoksia vinkistä. Yksi tapa
Kiitoksia vinkistä. Yksi tapa paikallistaa vuoto tosiaankin on, että liitokset kastellaan esimerkiksi saippualiuoksella tai muulla ilmaisinnesteellä. Vuotava liitos näkyy ilmalla koestettaessa kuplina.
"Jos vesilaitteistossa on…
"Jos vesilaitteistossa on muoviputkea, jonka vesitilavuus laajenee paineen noustessa, ylläpidetään koepainetta 30 minuuttia lisäämällä tarvittaessa vettä. Tämän jälkeen lasketaan paine noin puoleen ja tarkkaillaan painetta 90 minuuttia. Jos paine tarkkailuaikana nousee vakiotasolle, laitteisto on tiivis."
Tavallisesti paine muoviputkissa on pidetty 1.5 kertaisena (15 bar) ylläpitovaiheessa, kuten esimerkiksi Uponorin asennusohjeessa esitetään.
In reply to "Jos vesilaitteistossa on… by Mikko Kulmala (ei varmistettu)
Kiitoksia kommentista…
Kiitoksia kommentista. Koepaineena pidetään 1,5 kertaa putken paineluokan mukaista painetta (PN10 putket 15 bar ja PN6 putket 9 bar). Käyttövesiverkoston putkilta vaaditaan PN10 eli koepaine on 1500 kPa eli 15 bar. Lämmitysverkoston putkilla paineluokka on 600 kPa eli 6 bar ja koepaine vastaavasti 9 bar.
Vesijohtoon ei pidä päästää…
Vesijohtoon ei pidä päästää paineilmaa. Kompurasta lähtee öljyä, mikä sotkee putket ja on muutenkin terveydelle haitallista.
Jos jotain, niin painekokeen voi tehdä typellä. Se ei räjähdä eikä aiheuta terveysongelmia.
Lisää uusi kommentti