25 Jätevesien poisjohtaminen
Rakennuksen jätevesilaitteistosta ei saa aiheutua terveydellistä vaaraa, hajuhaittaa, viemäritulvia, melua eikä ympäristöhaittaa.
Jätevesi on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai kiinteistökohtaisesti puhdistettavaksi taikka umpisäiliöön.
Viemärin putkikoko ei saa pienentyä virtaussuunnassa.
Jätevesilaitteisto on sijoitettava kiinteistöön tarkoituksenmukaisesti. Suunniteltu käyttöikä kirjataan LVI-suunnittelun ja toteutuksen perusteet -asiakirjaan. Laitteiston on oltava käyttövarma. Viemärilaitteistojen vaakavedoille varataan riittävästi tilaa, jotta laitteisto on helposti käytettävissä ja huollettavissa. Käytännössä viemäreitä asennetaan valuun, elementtihormeihin ja tekniikkaseiniin ja -laattoihin.
Rakennuksen sisäpuoliset viemärit olisi hyvä sijoittaa niin, etteivät ne rajoitu ääniteknisesti vaativaan tilaan. Mikäli näin joudutaan tekemään, suunnittelijat kuvaavat tekniset ratkaisut, joilla asetettuihin tavoitteisiin päästään (esim. viemärin äänieristys).
Asuinrakennuksissa ääniteknisesti vaativia tiloja ovat esimerkiksi asuinhuoneistojen sisätilat, toimistotiloissa esimerkiksi työhuoneet ja neuvotteluhuoneet, kouluissa opetustilat, jne.
Alapohjan alapuolella oleva pystyviemärin pohjakulma tehdään loivakaarisena ja varustetaan betonisella äänenvaimentimella. Pohjakulman tai sivusiirron betonista äänenvaimenninta käytetään, kun rakennuksessa on kaksi kerrosta tai enemmän.
Pohjakulman äänenvaimennus voidaan toteuttaa betonivalulla tai tarkoitusta varta vasten tehdyllä tehdasvalmiilla elementillä.
Asuinkerrostalossa pohjakulma ympäröidään esimerkiksi vähintään 100 mm:n paksuisella ja 1 metrin pituisella massiivisella materiaalilla, joka liittyy kiinteästi ala- tai välipohjarakenteeseen. Pystyviemäri kiinnitetään rakenteisiin ääntä eristävillä kannakkeilla.
Jätevesilaitteistoon ei saa kytkeä laitteita, jotka tarpeettomasti lisäävät viemärin kuormitusta tai aiheuttavat melua, joten esim. jätevesimyllyn asentaminen on kiellettyä. Uima-altaiden, kylpytynnyreiden ja paljujen tyhjennys tulee tapahtua jätevesiviemäriin. Tyhjennys tulee tehdä siten, ettei kiinteistön tonttiviemäri padota rakennuksen sisälle.
Jätevesi ei saa sisältää vahingollisia aineita, joista on haittaa kiinteistön jätevesijärjestelmän tai vesihuoltolaitoksen toiminnalle. Ns. tavanomaisesta jätevedestä poikkeava jätevesi käsitellään tarpeellisin erotin- ja käsittelylaittein ennen jäteveden johtamista kiinteistön muuhun viemäriin. Erotin- ja käsittelylaitteita koskevia täsmentäviä määräyksiä ja ohjeita on annettu kappaleessa 33 Jätevesilaitteistojen erottimet.
Kiinteistön jätevedet johdetaan omassa jätevesilaitteistossa kiinteistöliittymään. Jätevesien johtaminen mahdolliseen sekavesiviemäriin tehdään kiinteistön ulkopuolella paikallisen vesihuoltolaitoksen ohjeiden mukaan.
Jos kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriin, on jätevedet johdettava ja käsiteltävä ennen ympäristöön päästämistä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Asetus haja-asutusalueiden jäteveden käsittelystä on astunut voimaan maaliskuun 2017 alussa. (Asetus 157/2017; Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla.)
Kirja tekstimuodossa Lataa kirja PDF:nä
Kommentit
Ote asetustekstistä:
Ote asetustekstistä: "Jätevesi on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin tai kiinteistökohtaisesti puhdistettavaksi taikka umpisäiliöön."
Ote opastekstistä: "Uima-altaiden, kylpytynnyreiden ja paljujen tyhjennys tulee tapahtua jätevesiviemäriin."
Tarkoitetaanko opastekstillä sitä, että tuollaiset paljon vettä sisältävät altaat on tyhjennettävä jätevesiviemäriin myös silloin, kun on kyse vain yhdelle taloudelle mitoitettuun puhdistamoon johtavasta viemäristä? Jos niin on, siitä aiheutuu suuri ongelma kiinteistökohtaisen puhdistamon biologisen prosessin toiminnalle. Kylpytynnyrin tai paljun suuren vesimäärän tyhjentäminen sekoittaa puhdistamon toiminnan pitkäksi ajaksi, uima-altaan kymmenien kuutioiden vesimäärän tyhjentämisestä puhumattakaan. Umpisäiliöön uima-allasvedet eivät edes mahtuisi eikä sellainen olisi muutenkaan järkevää. Uima-altaat ovat tietysti haja-asutusalueilla melko harvinaisia, mutta paljut yleistyvät jatkuvasti. Minulla ei ole esittää vaihtoehtoista opastekstiä, koska noiden vesien johtaminen ilman mitään käsittelyä suoraan esimerkiksi lähellä olevaan järveen ei sekään ole toivottava ratkaisu. Toivottavasti asiaa voidaan vielä pohtia.
In reply to Ote asetustekstistä: by Erkki Santala (ei varmistettu)
Pienpuhdistamon kautta ei
Pienpuhdistamon kautta ei varmaankaan ole järkevää johtaa suuria vesimääriä. Harvassa taitaa olla ne uima-altaat jotka sijaitsevat alle 100 metriä järven rannasta. Pohjavesialueille ei varmaankaan saa rakennuslupaa uima-altaalle.
Ylipäätään paljut, tynnyrit, porealtaat ja vastaavat kannatta tyhjentää uppopumpulla ja letkulla jolloin virtaama on suhteellisen pieni.
Onko 2008 vuoden D1:n teksti…
Onko 2008 vuoden D1:n teksti:
"Asuinkerrostalossa pohjakulma ympäröidään esimerkiksi vähintään 100 mm:n paksuisella ja metrin pituisella massiivisella materiaalilla, joka liittyy kiinteästi ala- tai välipohjarakenteeseen tai pystyviemäri kiinnitetään rakenteisiin ääntä eristävillä kannakkeilla."
kirjoitettu tarkoituksella erilaiseen muotoon:
"Asuinkerrostalossa pohjakulma ympäröidään esimerkiksi vähintään 100 mm:n paksuisella ja 1 metrin pituisella massiivisella materiaalilla, joka liittyy kiinteästi ala- tai välipohjarakenteeseen, ja pystyviemäri kiinnitetään rakenteisiin ääntä eristävillä kannakkeilla."
Kun konjunktio tai vaihdetaan konjunktioksi ja, muuttuu toteutustapa erilaiseksi. Alkuperäisessä tekstissä (RakMK D1) on ollut "tai", joka on antanut kaksi erilaista tapaa äänen vaimentamiselle, joko alapohjan kulmaan toteutettava tai pystyviemärin kannakointiin toteutettava.
In reply to Onko 2008 vuoden D1:n teksti… by Petteri Kerminen (ei varmistettu)
Kyse on kahdesta eri asiasta…
Kyse on kahdesta eri asiasta ja selkeyden parantamiseksi viedään asiat eri virkkeikseen. Tällöin kappale saa muodon ”Asuinkerrostalossa pohjakulma ympäröidään esimerkiksi vähintään 100 mm:n paksuisella ja 1 metrin pituisella massiivisella materiaalilla, joka liittyy kiinteästi ala- tai välipohjarakenteeseen. Pystyviemäri kiinnitetään rakenteisiin ääntä eristävillä kannakkeilla.
Olisiko vanhasta D1:stä…
Olisiko vanhasta D1:stä mahdollista lisätä 4.5.5. kohdan ohjeistuksia myös tänne?
In reply to Olisiko vanhasta D1:stä… by Tiina Lindström (ei varmistettu)
Sovittiin…
Sovittiin päivityskierroksella, että siirretään mainitun kohdan tekstit osaksi kappaletta 26 Viemäröinnin järjestäminen, sillä pienellä muutoksella, että kappale, joka alkaa sanoilla Asuinkerrostaloissa eri … lisätään sana yleensä. Tämä jättää selkeämmän tulkinnanvaran esimerkiksi korjausrakentamisen yhteydessä.
Lisää uusi kommentti